Miten sensomoriikka ja refleksiliikemallit vaikuttavat urheilusuorituksiin?

Kirjoitan usein lapsista, koska työskentelen useimmiten lasten kanssa. Sensomotorisia vaikeuksia ei ole vain lapsilla, niitä on yhtä lailla aikuisilla, aktiivisena olevat refleksiliikemallit seuraavat meitä aikuisuuteen asti. Opimme tosin kompensoimaan niitä ajan myötä. Lapsena refleksiliikemallit tulevat "houkuteltuina" esiin selvästi, aikuisena niiden havaitseminen paremman lihaskontrollin myötä on hankalampaa muttei mahdotonta. Valtaosa meistä pärjää keskiverrolla sensomotoriikalla oikein hyvin koko elämänsä! 

Entä jos urheilet tavoitteellisesti tai työsi puolesta tarvitset hyvää fysiikkaa, tarkkuutta tai henkistä kestävyyttä ja tuntuu että jokin estää sinua aina pääsemästä kilpailutilanteessa parhaaseen tulokseesi?

Sensomotoriikka on osa motoriikkaa. Sensomotoriikkasi tuottaa aivoillesi monenlaista tietoa koko ajan. Tieto käsitellään ensin pikkuaivojen (amylgada) alueella ja pikkuaivoista tieto jakautuu aivokuorelle (cortex), jossa tapahtuu tietoinen ajattelu, oppiminen ja motorisen liikkeen ohjailu. Jos pikkuaivoista tuleva tieto on jäsentymätöntä, sen käsitteleminen aivokuorella kestää pidempään tai voi näkyä jäsentymättömänä toimintana. Kun sensomotoriikka tuottaa tarkkaa tarkkaa tietoa ja tieto jakautuu ja ohjautuu oikeisiin kohteisiin aivokuorella vaivatta ja tulee käsitellyksi tehokkaasti, sinun ei tarvitse miettiä mitä kehosi tekee. Tällöin suoriutumisesi motorisesta toiminnasta on vaivatonta ja voit keskittyä hiomaan liikunta- tai urheilusuoritustasi täydelliseksi. 

Jos harrastat aktiivisesti jotain liikuntalajia tai urheilet kilpaa, saatat huomata ettei keho toimi aina mielen mukaan, ei edes satojen toistojen jälkeen. Esimerkiksi:

• Et hahmota missä liikkeen vaiheessa olet menossa samalla kun liikut taaksepäin tai tasapainosi on tällöin epävarma. Joudut usein hakemaan katseellasi tukea alustasta. 
• Tuntuu etteivät jalkasi pysty liikkumaan samaan aikaan eri rytmissä kuin kätesi (tanssijat, luistelijat ja voimistelijat...)
• Kehosi puoliskot, oikea ja vasen, pyrkivät tekemään samaa asiaa samaan aikaan tai eri asioiden tekeminen samaan aikaan on vaikeata
• Kun katsot oikealle tai vasemmalle esim. seuratessasi kiekkoa tai palloa, et hallitse täysin käsiesi asentoa, jolloin esim. mailalla osuminen ja lyöminen on työteliästä (jääkiekkoilijat, jalkapalloilijat ja golfaajat...) Sama voi näkyä ratsastaessa siten, että kun katseella ohjaat painon siirtymisiä, kätesi eivät pysy paikallaan, ne nousevat tahattomasti ylös tai sivulle. Jos harrastat esteratsastusta ja radalla on tarkoitus vaihtaa laukka esteen ylityksen yhteydessä ja hevosesi laskeutuu useimmiten vastalaukassa alas, voikin olla että sensomotoriikkaasi ohjaa hevosen laskeutumaan väärin alas. 
• Urheilukenkäsi kuluvat aina isovarpaan kohdalta puhki ja jännittävissä tilanteissa isovarpaasi aina jännittyvät
• Vaikka rakastat uimista, eri uimatekniikat ovat työläitä opetella eikä uiminen ole sulavan vaivatonta 
• Huomaat että keskittymistä vaativassa liikkeessä kielesi pyrkii suusta ulos tai pyörittelet kieltä suussasi jatkuvasti liikkumisen aikana. Ehkä joku on jopa huomauttanut sinulle siitä. 
• Huomaat kulkevasi varpaillasi jännittävissä tilanteissa
• Takareidet ja -sääret ovat jatkuvasti jumissa
• Punnertaminen on työlästä, samoin leukojen vetäminen
• Vatsarutistukset ovat voimattomia, voimansiirto tuntuu tapahtuvan jotenkin enemmän ylävartalon kautta, kaulasi ja hartiasi tuntuvat jopa tekevän enemmän töitä kuin vatsalihakset
• Juostessa kehosi tekee "jotain ylimääräistä" ja et saa korjattua juoksutekniikkaasi
• Nilkkasi nyrjähtelevät jatkuvasti
• Ampumisessa tai tähtäämisessä on haastetta, saatat olla oikeakätinen mutta vasensilmäinen eli dominanssi ei ole vakiintunut samalle puolelle
• Sinulla on toistuvasti yläselkä tai alaselkä ilman selkeätä syytä kipeä. Saat hetkellisen avun venyttelystä, hieronnasta tai faskiakäsittelystä mutta kehosi tuntuu vetävän jatkuvasti juntturaan
• Vaikka kirjoittaisit vakiintuneesti jommalla kummalla kädellä, saatat käsitellä työvälineitä tai  harrastusvälineitä, kuten mailoja, vaihtelevasti välineestä ja tehtävästä riippuen
• Hiihtämistä ja luistelua on vaikea rytmittää vaivattomaksi
• Tuntuu että hyydyt suoritustilanteissa vaikka kuntosi olisi ajoitettu juuri oikein

Refleksiliikemallit eivät suinkaan estä sinua kehittymästä omassa lajissasi tai harrastuksessasi mutta sinun on todennäköisesti vaikea päästä koskaan huippusuoritukseesi. Jos tunnistit itsesi joistain näistä kohdista, käy tekemässä Aktivaattorin "sensomotoriikan kahdeksan punaista lippua" sensoarviointi, jonka avulla voit arvioida hyötyisitkö sensomotorisesta valmennuksesta ja saisit mahdollisuuden yltää omiin liikunnallisiin tavoitteisiisi!

Jos haluat tietää tarkemmin mitä sensomotorisessa valmennuksessa tapahtuu, käy lukemassa tämä teksti!

Terveisin sensomotorinen valmentajasi Sanna

Onko sensomotorisesta valmennuksesta ja primitiivireflekseistä olemassa tutkittuun tietoon perustuvaa näyttöä?

Eräs lukija esitti hyvän kysymyksen, on sensomotoriikasta tai primitiivirefleikseistä olemassa tutkittua tietoa? Kyllä on. Suuri osa tutkimuksista on tehty ja tehdään Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa, jossa väestöpohjaa ja tutkijoita on sen verran enemmän, että tutkimusryhmät ovat tarpeeksi suuria ja tutkimuksissa olennaisten verrokkiryhmien muodostaminen onnistuu, jotta saadaan luotettavaa näyttöä. 

Sensomotorisen kehityksen ja aistitiedon käsittelyn pohjana on neurologia, neuropsykologia ja kehityspsykologia. Tutkimustietoa refleksiliikejäämien yhteydestä oppimisen vaikeuksiin on olemassa neljänkymmenen vuoden ajalta. Alan keskeisiä tukijoita ja kehittäjiä ovat mm. tutkija ja terapeutti Sally Goddard-Blythe (MSc), psykologi Sean Gibbons (P.T., MSc Ergonomics, (PhD (c), MCPA), Haralad Blomberg (MD). Lisäksi Jane Ayresin (phD, OTR) kehittämä sensorisen integraation teoria selittää miten aistijärjestelmät toimivat yhdessä ja erikseen, vaikkei Ayresilla kehittämä ASI-terapialla ole yhteyttä sensomotorisen valmennuksen kanssa.

Tehdyt tutkimukset, joissa osoitetaan refleksiliikkeiden jäämien vaikuttavan oppimiseen, ovat enimmäkseen ulkomaisia, suomalainen tutkimus on toistaiseksi vielä pientä, muodostuen lähinnä opinnäytetöistä mutta lähitulevaisuudessa lienee toteutumassa aiheesta ensimmäinen tohtoritasoinen tutkimus. 

Sensomotorinen valmennus on menetelmä jonka avulla primitiivierefleksejä pystytään sammuttamaan. 

Lataa tästä ilmainen Aktivaattorin pieni sensomotoriikan opas ja opi lisää sensomotoriikasta ja primitiivireflekseistä. 

Muutamia ulkomailla julkaistuja tutkimuksia primitiivireflekseistä jaoteltuina aihepiirettäin:

Motoriikka:

Buderath, Paul; Gärtner, Kristina; Frings, Markus; Christiansen, Hanna; Schoch, Beate; Konczak, Jürgen; Gizewski, Elke R.; Hebebrand, Johannes; Timmann, Dagmar. "Postural and Gait Performance in children with attention deficit hyperactivity disorder". Gait & Posture., Vol. 29 Issue 2, p 249-254., 2009 

Donellan, A.M., Hill, D.A., and Leary, M.R. “Rethinking autism: Implications of sensory and movement differences for understanding and support”, Frontiers in Integrative Neuroscience, 6:124, 2012 

Dziuk MA1, Gidley Larson JC, Apostu A, Mahone EM, Denckla MB, Mostofsky SH. “Dyspraxia in autism: association with motor, social, and communicative deficits,” Developmental Medicine & Child Neurqology, 49(10):734@9, 2007 

Goddard@Blythe, Sally "Attention, Balance, and Coordination: The ABC of Learning Success", Wiley@Blackwell, 2009. "Reflexes, Learning and Behavior: A Window into the Child’s Mind", Fern Ridge Press, 2005.  "The Well Balanced Child: Movement and Early Learning", Hawthorn Press, 2004. 

Keskittyminen, yliaktiivisuus

Jordan@Black, J.A “The effects of the Primary Movement programme on the academic performance of children attending ordinary primary school,” Journal of Research in Special Education Needs, 5(3), 101–11, 2005.

Konicarova, J; Bob, P. "Asymmetric tonic neck reflex and symptoms of attention deficit and hyperactivity disorder in children", International Journal of Neuroscience, Nov. 123(11) 2013. 

  Konicarova, J.; Bob, P.; & Raboch, J. "Persisting primitive reflexes in medication naïve girls with attention, deficit and hyperactivity disorder". Neuropsychiatric Disease Treatment. 9: 1457–1461. 2013.

Aistiedon käsittely:

Gonzalez, Sergio Ramirez; Kenneth J. Ciuffreda; Luis Castillo Hernandez; and Jaimes Bernal Escalante “The Correlation between Primitive Reflexes and Saccadic Eye Movements in 5th Grade Children with Teacher@Reported Reading Problems", Optometry and Vision Development, 39(3): 140–45, 2008.

Kornhaber, Lillian; Elizabeth Ridgway; and Rani Kathirithamby —“Occupational and physical therapy approaches to sensory and motor issues,” Pediatric Annals, 36:8, August 2007.

Oppimisen vaikeudet:

McPhillips, M.:

• “The role of persistent primary reflexes in reading delay”, Dyslexia Review: 13(1), 4–7, 2001, with P.G. Hepper and G. Mulhern
• “Effects of replicating primary@reflex movements on specific reading difficulties in children”,  Lancet, 355 (9203), 537–41, 12 February 2000. with J. A. Jordan@Black  
• “Primary reflex persistence in children with reading difficulties (dyslexia): A cross@sectional study,” Neuropsychologia, volume 45, 748–54, 2007.
• with N. Sheehy: “Prevalence of persistent primary reflexes and motor problems in children with reading difficulties”, Dyslexia, 10(4), 316–338, 2004. 
• 
  

Primitiivireflekseihin liittyvää suomalaista tutkimusta:

Latvala Jasmi: "Primitiivirefleksit aikuisilla", Kuvaileva kirjallisuuskatsaus, Opinnäytetyö, Hyvinvointiala, Fysioterapeutti (AMK), Fysioterapian tutkinto-ohjelma, marraskuu 2019.

Ojala Toni, Sipinen, Tuomo "”MIKÄ ON KUN EI VIESTI KULJE?” – Primitiivirefleksijäänteet 16 – 19-vuotiailla kainuulaisilla nuorilla", Opinnäytetyö, Kajaanin ammattikorkeakoulu Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, Liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelma, Kevät 2014.

 Entonen, Marjaana ja Koli, Jutta: Opinnäytetyö "Ikätasoinen suoriutuminen kliinisen havainnoinnin tehtävisssä  4-, 5- ja 6-vuotiailla", Opinnäytetyö, Turun ammattikorkekoulu, Toimintaterapian koulutusohjelma 2011.

Oppimisen vaikeus eli dysleksia - voiko aktiivinen ATNR olla osa oppisen vaikeuden vyyhtiä?

6 yleisintä refleksiliikemallia oppimisen tiellä - ATNR

Kun lapsesi kasvaa vauvasta taaperoikään, hän saavuttaa hyvin nopeassa tahdissa eri kehitysvaiheita. Jossain vaiheessa huomaat, että hän käyttää mieluusti jompaa kumpaa kättä enenevästi asioiden tekemiseen, kuten vaikkapa piirtelyyn tai kattilan soittamiseen lusikalla. Samoin hän alkaa käyttämään jompaa kumpaa jalkaa ponnistamiseen vaikkapa loikatessa. Toinen silmä valikoituu tähtäyssilmäksi ja myös kuulossa tapahtuu samainen kehitys. Tätä kehitystapahtumaa kutsutaan bilateraalisuudeksi eli hallitsevuuden muodostumiseksi. Lapsesi alkaa suosia jomman kumman puolen jalkaa, kättä tai silmää, ja tämä luo pohjataidot esimerkiksi kirjoittamisen oppimiselle ja taidokkaille, urheilussa tarvittaville liikkumisen taidoille. Hienommin tätä voisi sanoa lateraaliseksi dominanssiksi, tuttavallisemmin kätisyydeksi, vaikka se koskettaa useaa asiaa kehossa.

Kun lapsen kätisyys alkaa olla vakiintunut, se luo edelleen pohjaa monille kehitysvaiheille, jotka valmistelevat lapsen oppimaan kirjoittamisessa vaadittavat taidot sekä lukemisen, ongelmanratkaisun, kriittisen ajattelun ja päättelyn taidot. Bilateraalinen integraatio on yksi tärkeä virstanpylväs oppimistaitojen saavuttamisessa, se tarkoittaa kätisyyden vakiintumista ja aivojen ja sitä kautta kehonpuoliskojen toimimista saumattomasti yhteen.
Bilateraalisen integraation merkkejä ovat mm:

• sujuva hyppely hyppynarulla, X-hypyt (kehonpuoliskojen samanaikainen käyttäminen)
• esineen poimiminen maasta oikealla kädellä vasemman jalan toiselta puolelta, käsien ristiminen olkapäille kehon editse, hampaiden peseminen hallitsevaa kättä käyttäen (kehon keskilinjan ylitykset)
• kaarien ja kulmien sujuva leikkaaminen saksilla (kehonpuoliskojen eriaikainen käyttäminen)
• polkupyörällä ajaminen, hiihtohypyt (kehon vastakkaisten puolien käyttäminen)Sekä lateraalisuuden että hallitsevuuden tukeminen on tärkeätä koska se ehkäisee hankaluuksia oppimisessa kun lapsesta kasvaa isompi. Puutteellisuudet oppimisen taidoissa voivat johtua heikosta bilateraalisesta koordinaatiosta ja sekavasta dominanssista, joka joka tavalla sekoittaa ja vaikeuttaa lapsesi taitoja seurata, lukea, kuunnella opetusta, vastaanottaa ja ymmärtää sekä ilmaista itseään.

Lateraalisuuden ja käden hallitsevuuden kehittymistä voidaan tukea arjessa näillä keinoilla:

• Kottikärrykävely, konttaaminen ja käsillä roikkuminen esimerkiksi renkailla, puolapuilla ja tangolla.
• Kädenvääntö ja köydenveto maaten, istuen, polviasennossa tai seisten. Köyteen voidaan sitoa solmuja, jotta siitä on helpompi pitää kiinni.
• Käsien pesu, kuivaaminen ja silittely erilaisilla välineillä: käytetään esimerkiksi harjaa, nystyräpalloa, maalitelaa tai käsivoidetta.
• Vispiläleikit: Vatkataan ja sekoitetaan vispilällä esimerkiksi saippuavaahtoa, siemeniä, herneitä tai riisiä.
• Heittoleikit: Pallon heittäminen, kiinni ottaminen, kopittelu ja lyöminen. Pallon sijasta voidaan käyttää myös tikkoja, hernepusseja, keiloja jne.
• Ilmapallon pallottelu sulkapallomailalla.
• Höyhenten liikuttelu pitkin lattiaa pillillä puhaltamalla perässä kontaten
• Paperityöskentely, joka voi sisältää esimerkiksi kuvioiden ääriviivojen rei’ittämistä ja painamista paperiin/ kartongiin sekä erilaisten paperien, repimistä ja rutistelemista kämmenen sisällä.
  
• Avaa & sulje -leikit esimerkiksi nepparien, painonappien, nappien ja vetoketjun kanssa.
• Kierrä auki & kiinni -leikit, joissa voi käyttää erilaisia kannellisia purkkeja, pulloja ja niiden korkkeja tai muttereita ja pultteja.
• Rakenteluleikit rakennussarjoilla ja –palikoilla, koottavien lelujen rakentaminen mallista tai ilman mallia. LEGOT!
• Leipominen savella, muovailuvahalla, taikinoilla tai hiekalla.
• Tähystysleikki, muodostetaan käsistä kaukoputki, viedään se silmälle ja etsitään kaukoputkella tiettyä asiaa, kuten ovenkahvaa, punaista palloa jne.
• Lumella puiden runkoihin maalaaminen.
• Rappusten ja seinien "maalaaminen" vedellä isolla siveltimellä
• Taputteluleikit, kuten Pää, olkapäät, peppu, polvet varpaat... jolloin olkapäitä ja polvia kosketetaan ristikkäisillä käsillä

Mikä sitten estää normaalia lateraalisuuden kehittymistä?

Konicarovan ja Bobin (2013) tutkimuksessa lateraalisuuden ongelmiin ja oppimisvaikeuksiin yhdistetään ATNR-refleksiliikemalli. Kun vauva kääntää pään oikealle, oikean puolen raajat ojentuvat ja vastaavasti vasemman puolen raajat koukistuvat. Liikemalli tarjoaa vauvalle mahdollisuuden ojentaa kätensä kohti näkemäänsä ja tarttua siihen.

Jos liikemalli jää aikanaan sulautumatta pois, se aiheuttaa vaikeuden kehon keskilinjan ylittämisessä. Vaikeus voi näkyä esineiden siirtämisenä kädestä toiseen kehon keskilinjan kohdalla; pöydän ääressä istuva oikeakätinen ottaa vasemmalla puolellaan olevan kynän vasempaan käteen ja siirtää sen keskellä edessään oikeaan käteen sen sijaan että poimisi kynän suoraan oikeaan käteensä. Sama ilmiö tapahtuu lukiessa siten, että kun lukija aloittaa lukemisen rivin alusta vasemmalta, silmien tullessa kehon keskilinjaan, tapahtuu lukemisessa pieni pysähdys silmien pysähtyessä kehon keskilinjaan. Sitten lukeminen jatkuu rivin loppuun. Kun katse siirtyy seuraavan rivin alkuun, katsetta siirtäessä tapahtuu taas kehon keskilinjan kohdalla pysähdys. Nämä pysähdykset vaikuttavat paitsi lukunopeuteen, lukemisen sujuvuuteen myös luetun mieleenpainamiseen ja sitä kautta ymmärtämiseen ja luetusta saadun tiedon käsittelyyn.

 

Vihjeitä aktiivisen ATNR:n olemassaolosta antavat seuraavat asiat:

• Kehon keskiviivan ylittämisen vaikeudet eli käsi tai jalka on hankala viedä kehon keskilinjan yli vastakkaiselle puolelle (esim. vaikea saada palloa kiinni jalalla tai potkaista palloa ristikkäiselle puolelle)
• Johtava käsi, jalka, silmä tai korva ei ole vielä vakiintunut tai ne ovat eri puolilla
• Vaikeudet ottaa kiinni ja heittää palloa
• Kehon tasapainopiste muuttuu sen mukaan mille puolelle pää kääntyy (Hevosen ohjaaminen katseen suuntaan ei ole tällöin itsestään selvyys, eikä polkupyörällä (tai autolla!) tiellä pysyminen!)
• Lapsi on kömpelö ja haluton liikkumaan ja sitä kautta parantamaan liikkumisen taitojaan. Lapsi saattaa hakeutua usein esim. maalivahdin rooliin tai jättäytyä kokonaan liikunnasta pois
• Lapsen on vaikea seurata lukemaansa riviä
• Lapsi pitää kirjan tai vihkon tai piirustuksen pulpetin oikeassa tai vasemmassa reunassa ja vinossa kirjoittaessaan, jolloin kehon keskilinjaa ei tarvitse ylittää
• Lapsen on vaikea kirjoittaa ja miettiä samaan aikaan
• Oppimisen vaikeudet perusasioissa, kuten tavaamisessa, lukemisessa ja matematiikassa
• Kirjainten ja numeroiden kääntyminen

Tässä linkki ilmaiseen valmennukseen "Sensomotoriikan kahdeksan punaista lippua". Liikkeet ovat samoja, joita yleisesti käytetään sensomotorisessa alkukartoituksessa arvioitaessa sensomotorisen valmennuksen tarvetta. Yksi arviointiliikkeistä on ristinostoaskel ja se antaa vinkkiä siitä, onko ATNR aktiivinen. 

Lähteet: 

Sally Gottard: Reflexes, learning, and behavior

Jane Ayres: Aistimusten aallokossa

lateraalisuutta tukevat vinkit Liina Kahelinin ja Anita Mäntyahon opinnäytetyöstä Näppärät Niksit - Keinoja kynätyöskentelyn hienomotoristen valmiuksien ja taitojen tukemiseksi.

Konicarova, J; Bob, P. —Asymmetric tonic neck reflex and symptoms of attention deficit and hyperactivity disorder in children. International Journal of Neuroscience, Nov. 123(11) 2013.

Entä jos ADHD ei olekaan ADHD vaan aktiivinen Spinal Galant?

 Kuusi yleisintä refleksiliikemallia oppimisen tiellä, osa kaksi.

Spinal Galant - kuin muurahaisia pöksyissä

Tuntuuko kuin lapsellasi olisi muurahaisia housuissa? Alati liikkuvainen, keskittymätön, vaatteiden - erityisesti sopivalta tuntuvien housujen - löytäminen on tuskan takana? Sukan saumat tuntuvat kidutukselta? Koulussa paikallaan istuminen on työteliästä ja hänen on vaikea istua paikallaan ja hänen on vaikea muistaa asioita? Tai ehkä lapsesi yökastelee säännöllisesti yli viisi vuotiaana? Lapsellasi saattaa olla jäänne refleksiliikemallista nimeltä Spinal Galant, jota tässä postauksessa tarkastellaan lähemmin. 

Spinal Galant auttaa vauvaa syntymään synnytyskanavan läpi. Liikemalli saa lantion kääntymään kun jommalle kummalle puolelle vauvan selkärankaa osuu kosketus. Yleensä Spinal Galant häviää ensimmäisen ikävuoden aikana. 

Jos liikemalli ei sulaudukaan aikanaan pois, se saa lapsesi kiemurtelemaan joka kerta kun housunkaulus, tuolin selkänoja tai vaikka kaveri vahingossa koskettaa häntä ruokajonossa alaselkään. Mikä tahansa lannerangan alueelle osuva ärsyke saa aikaan alaselän alueen selkälihasten supistumisen ja lapsi liikkuu esimerkiksi tuolillaan jatkuvasti. Jatkuva tiedostamaton ärsykkeiden vastaanotto ja niihin reagoiminen vaikuttaa asioiden painamiseen lyhytkestoiseen muistiin. Liikemalli voi olla aktiivisena joko molemmin puolin selkärankaa tai vain toisella puolella. Usein tämä vaikuttaa lapsen koordinaatioon ja näyttäytyy kävelyn kömpelyytenä. Toispuoleinen Spinal Galant voi jopa aiheuttaa toiminnallisen skolioosin lannerankaan, sekä ajan myötä kulumia selkä- ja lonkkaniveliin. Oman kokemukseni mukaan nämä lapset (ja aikuiset) ovat usein herkkiä säpsymään ja kutiamaan juuri alaselän alueelta ja se voi olla yksi vihje Spinal Galantin aktiivisuudesta. 

Aktiivisesta Spinal Galantista kertovat seuraavat merkit:

•     Yökastelu / vaikeus tunnistaa pissaamisen tarvetta
•     Kömpelyys
•     Paitaa ei saa laittaa housuihin
•     Lapsi mielellään nostaa housun vyötärön hyvin ylös tai alas
•     Kyvyttömyys istua hiljaa paikallaan, varsinkin selkänojallisessa tuolissa
•     Heikko kyky pitää huomio yllä
•     Keskittymiskyvyn puute
•     Tehtävien suorittaminen loppuun on hankalaa
•     Lyhytkestoisen muistin hankaluudet
•     Omien äänien tuottaminen, kuten hymiseminen, erilaiset surisemiset

Kaikilla lapsilla joilla Spinal Galant on aktiivinen, ei suinkaan ole kaikkia näitä kehollisia haasteita yhtä aikaa. 

Usein ADHD-lasten vanhemmat tuntevat turhautumista koska keinoja vaikuttaa ADHD-tyyppisiin oireisiin on vähän lääkkeiden lisäksi. Useilla yliaktiivisilla ja impulsiivisilla lapsilla on aistitiedon käsittelyn ongelmia, kuten liiallista herkkyyttä kuulon, näön ja tuntoaistin suhteen. Jos mietit, voisiko lapsellasi olla ADHD:n lisäksi aktiivisena refleksiliikemalleja, voit ladata ilmaisen Aktivaattorin pienen sensomotoriikan oppaan tai voit testata itse, onko lapsellasi aktiivisena Spinal Galant. 

Ja kyllä, ADHD-tyyppisiin oireisiin voidaan vaikuttaa sensomotorisen valmennuksen keinoin.

Tästä alla olevasta kuvasta klikkaamalla pääset lataamaan Spinal Galantin arvio-ohjeen

    

Ja alla olevaa kuvaa klikkaamalla lataat Aktivaattorin pienen sensomotoriikan oppaan. 

Kiitos kun luit tämän tekstin, toivottavasti siitä oli sinulle apua. 

Terveisin
sensomotorinen valmentajasi Sanna

6 oppimisen tiellä olevaa refleksiliikemallia - STNR

Näyttävätkö nämä asennot tutuilta?

Lapsesi saattaa saada koulusta usein seuraavaa palautetta: Hän istuu ja tuijottaa tyhjyyteen, röhnöttää pulpetin päällä, pyörittelee tavaroita käsissään, kiemurtelee tuolilla, on levoton, ei seuraa opetusta, ei kuuntele, ei muista vaikka äsken juuri sanottiin sitä ja tätä, ei noudata ohjetta, makoilee tunnin aikana lattialla, käsiala on epäsiistiä eikä pysy rivillä...
Symmetrisen, toonisen niskarefleksin (STNR) liikemallia mukanaan kantava lapsi ei oikeasti voi levottomalle istumiselleen mitään. Onneksi sinä - aikuinen - voit jatkossa helpottaa lapsesi tai oppilaasi olemista ja oppimista luettuasi tämän kirjoituksen.

Edellisessä julkaisussa kirjoitin istuma-asennon ylläpitämisestä ja kuinka refleksiliikemallit vaikuttavat istuma-asentoon ja sitä kautta oppimiseen. Tarkastellaanpa vielä tarkemmin STNR:ia.

STNR ilmaantuu lapsen ollessa noin kuuden kuukauden ikäinen ja häviää lapsen ollessa noin yhdeksän kuukauden ikäinen. Vaikka refleksiliikemallin “elinkaari“ onkin lyhyt, sillä on suuri vaikutus myös muiden refleksiliikemallien poissulautumiseen sekä useaan muun kehitysvaiheen normaaliin sujumiseen. Liikemallilla on suuret vaikutukset kehon puoliskojen yhteistyöhön ja tiedon käsittelemiseen molemmissa aivopuoliskoissa. Liikemalli vaikuttaa vaikuttaa silmä-käsi-yhteistyön kehittymiseen ja käden puoliskojen eriytymiseen, mikä taas vaikuttaa ennen kouluikää ja kouluiässä kynäotteen ja käsilalan kehittymiseen. Liikemalli saa vauvan nousemaan neljän raajan varaan, heilumaan ja huojumaan tässä asennossa edestakaisin, joka johtaa lopulta konttaamiseen. Jos STNR jostain syystä jää vahvasti aktiiviseksi, lapsi usein joko liikkuu “karhunkäyntiä” tai hilaa itseään pepullaan eikä konttaamisliikkeitä polvilla tai käsillä synny, koska lapsen on vaikea koordinoida silmä-käsi-yhteistyötä vaativia liikkeitä sekä kehon ylä- ja alaosan samanaikaisia liikkeitä. Myös myöhemmin kynäottessa voi näkyä hankaluuksia. Liikemalliin kuuluu usein heikko lihastonus, huono ryhti niin seistessä kuin istuessa sekä leveäraiteinen juoksu. Lapsi usein makoilee lattialla, koska jalat ristissä istuminen tuntuu epämukavalta. Jatkuva selän hyvän asennon etsiminen saa hänet levottomaksi ja kiemurtelemaan. Usein lapsi myös istuu W-asennossa, pepun ollessa keskellä ja jalkojen ollessa molemmin puolin polvesta taivutettuna taaksepäin. Usein lapsella on hentoinen ylävartalo ja käsivoimat koska hän ei mielellään kannattele kehon painoa käsillään ja hän kasvaa aikuiseksi, jonka voi olla vaikea punnertaa tai vetää leukoja.

Aktiivisella STNR:lla on suuria vaikutuksia oppimiseen

Hyvä silmä-käsiyhteistyö ennakoi parempia luku- ja kirjoitustaitoja toteaa Sally Gottard Blythe kirjassaan The Well Balanced Child. Vastaavasti useat lapset, jotka ensimmäisen ikävuotensa aikana eivät ole ryömineet tai kontanneet, kärsivät hankaluuksista sekä lukemisessa että kirjoittamisessa. Lukemisen vaikeudet liittyvät usein silmä-käsi yhteistyön vaikeuksiin. Visuaalinen koordinaatio tuottaa lapselle vaikeutta, sanojen seuraaminen sivulla on hankalaa tai kun hän joutuu hakemaan tietoa taululta, tai valkokankaalta, ja kopioimaan ne työkirjaansa, hänen on vaikeata säätää katsettaan lähelle ja kauas. Osa kuuloaistin kanavasta sitoutuu näön “avuksi” tiedon keräämiseen ja prosessointiin. Tämän vuoksi STNR:n kanssa elävän lapsen on hankala muistaa ja hahmottaa kuulemaansa ja jos kysyt häneltä “Mitä sanoin äsken?”, hän vastaa sinulle 90 % todennäköisyydellä “Häh? Mitäh?” Kuulo siis itsessään voi olla hyvä mutta kuullun prosessoinnissa on haasteita. 

Lapsella voi olla pulpetissa istuessaan kova oheispuuhailun tarve, hän pudottelee usein kyniä ja välineitä lattialle ja on levoton. Puuhastelun tarpeen - ja tuntoaistimusten tarpeen täyttämiseksi - voi lapselle tarjota esim. puristeluleluja tai sinitarraa keskittymisen avuksi mutta lapsen tapaa toimia liikemallin mukaisesti se ei muuta.

Miten voin selvittää onko lapsellani aktiivisena refleksiliikemalleja?

Pääset tästä linkistä latamaan Aktivaattorin Pienen sensomotoriikan oppaan,
löydät sieltä tiivistettynä mitä sensomotoriikka on sekä kuuden yleisimmän oppimista hidastavan liikemallin vaikutukset. Tai voit tutustua ilmaisen valmennuksen muodossa "sensomotoriikan kahdeksaan punaisen lippuun" tästä.