Visuaalinen hahmottaminen ja primitiivirefleksit

 Visuaalisen hahmottamisen kehittymisen osalta lapsen ensimmäinen ikävuosi on ratkaiseva

Ensimmäisen lapsen ensimmäisen vuoden aikana tapahtuu kehityksellisesti ihan huikea määrä asioita! Pieni avuton vauva muuttuu aktiiviseksi, itse liikkuvaksi toimijaksi. Koska pienen lapsen toiminta on vielä melko jäsentymätöntä eikä hän vielä puhu, voi aikuisen olla melko mahdotonta päästä tarkasti selville miten lapsi näönvaraisesti hahmottaa maailman ympärillään. Jos visuaalisessa hahmottamisessa on haasteita, ensimmäiset selkeät merkit ovat nähtävissä 4-5 vuoden iässä, jolloin visuaalisen hahmottamisen herkkyyskausi on mennyt jo usea vuosi sitten. Ounou!

Visuaalisen hahmottamisen kulmakivet

Mutta palataanpa siihen ensimmäiseen vuoteen. Mitkä ovat niitä visuaalisen hahmottamisen kehittymisen kulmakiviä? Ensimmäisen vuoden aikana kehitykselliset liikemallit eli primitiivirefleksit ohjaavat lapsen motorista kehitystä. Primitiivirefleksit ja posturaalirefleksit ohjaavat vauvaa nostamaan pään irti alustasta, tarttumaan, ojentamaan ja koukistamaan raajat, siirtämän katseen, kannattelemaan ylävartalon käsien varassa, kierähtämään, ryömimään, konttaamaan, nousevan istumaan ja lopulta seisomaan ja kävelemään. Vauvan mahdollisuudet liikkua ja harjoitella motorisia ja sosiaalisia taitoja tänä aikana toimivat hahmottamisen kulmakivinä. Mitä enemmän vauva viettää aikaa erilaisissa "säilytysvälineissä", kuten sittereissä, turvakaukaloissa, hyppykiikuissa ja kävelytuoleissa lukien pois kantoliinaan, sitä vähemmän hänellä on mahdollisuuksia harjoitella kehityskautensa mukaista liikkumista. Vatsallaan lattialla vietetty aika on hyvin tärkeätä kehityksen kannalta!

Tyypillisimmät primitiivirefleksiliikemallit jotka vaikuttavat vaikuttavat visuaaliseen hahmottamiseen

Moro on pienen vauvan suojarefleksi. Se aktivoituu nopeasta ja ennakoimattomasta aistiärsykkeestä, mikä voi olla esim. nopea vaihdos valaistuksessa. Kirjallisuuden mukaan Moron aktiivinen jäänne voi aiheuttaa haasteita esim. kontrastien havaitsemisessa ja lukiessa rivien seuraamisessa. Se voi vaikuttaa silmien valoherkkyyteen. Suoraan kohti tulevia liikkeitä on vaikea hahmottaa, joten esim. pallopelit tuntuvat vaikeilta ja pelottavilta. Usein migreeni ja Moro kulkevat rinnakkain vaikkei siitä ole olemassa tieteellistä näyttöä. Moron pitäisi integroitua 5 ikäkuukauteen mennessä.

TLR (Tonic Labyrinthe Reflex) vaikuttaa niskan alueen liikkeiden hallintaan ja se aiheuttaa polvien tahattoman koukistumisen. Jos TLR on jäänyt aktiiviseksi, se vaikeuttaa silmien kohdistamista tiettyyn pisteeseen liikkumisen aikana. Näkökenttää on vaikea vakauttaa, hieman kuin olisi laivalla merellä myrskyssä ja horisontti olisi jatkuvassa liikkeessä. TLR:n pitäisi integroitua ensimmäisen ikävuoden aikana, joskus se voi olla aktiivinen kolmeen ikävuoteen asti, mutta hävitä viimeistään neljännen vuoden aikana. TLR vaikeuttaa esim. liikkumista rappusissa, jolloin lapsen on vaikea hahmottaa portaita. Usein lapset, jotka vielä nelivuotiaina liikkuvat rappusissa astuen molemmin jaloin askelma kerrallaan ylös tai alas, kantavat mukanaan aktiivista TLR:aa. 

ATNR (Asymmetrical Tonic Neck Reflex) ohjaa katseen puoleisia raajoja ojentumaan ja toisen puolen raajoja koukistumaan. Se ikään kuin jakaa ihmisen kahteen puolikkaaseen. Liikemalli hankaloittaa katseen siirtämistä kehon keskilinjan ylitse vaikeuttaen esimerkiksi silmien liikuttamista sujuvasti lukiessa. Se vaikeuttaa myös tilan hahmottamista ja silmä-käsi yhteistyötä vaikuttaen motoriseen ohjailuun. Tämän vuoksi tarkkuutta vaativat tehtävät, vaikkapa kengän nauhojen sitominen ja sujuva kirjoittaminen tuntuvat vaikeilta. Karsastaminen liittyy toisinaan aktiiviseen ATNR-liikemalliin koska silmien lihakset pyrkivät ohjautumaan pois kehon keskilinjasta. Joskus näkee että lapsi kallistaa päätään hahmottaakseen piirroksen tai kirjoituksen tarkasti. ATNR:n luonnollinen häviäminen tapahtuu neljän-viiden kuukauden iässä. ATNR voi aiheuttaa valon arkuutta silmissä, usein sen huomaa kun lapsi kertoo valojen häikäisevän tai pyytää sammuttamaan valot ollessan selinmakuulla.

STNR (Systemic Tonic Neck Reflex) vaikeuttaa katseen siirtämistä läheltä kauas ja takaisin. Kun kouluikäinen siirtää katseen pulpetilla olevasta vihkosta taululle, hakee sieltä vihkoon kirjoitettavan tiedon ja siirtää katseen takaisin vihkoon, juuri haettu tieto voi hävitä tällä välillä muistista osin tai kokonaan. Sen vuoksi tiedon kopiointi taululta voi kestää huomattavan paljon. STNR ohjaa käsivarren asentoa suhteessa niskan asentoon vaikuttaen silmä-käsi yhteistyöhön ja motoriseen ohjailuun. STNR:n aktiivinen kausi sijoittuu 6-9 ikäkuukauden välille - se ohjaa ensin lapsen konttaamaan, sitten istumaan ja lopulta nousemaan seisomaan - ja sen pitäisi olla sulautunut pois silloin kun lapsi lähtee kävelemään. Myös aktiivinen STNR voi aiheuttaa silmien arkuutta valolle.

Kirjallisuuden mukaan ATNR ja STNR vaikuttavat silmän muotoon, rakenteeseen ja toimintaan. Kun refleksiliikemalleja kuntoutetaan, se voi vaikuttaa näköön huomattavasti ja jotkut lapset ovat päässeet eroon silmälaseista. 

Aktiivinen ATNR voi vaikuttaa myös dominoivan silmän vakiintumiseen. 

Varsinaisten primitiivirefleksien lisäksi on muutamia silmien alueen refleksejä, jotka vaikuttavat visuaaliseen hahmottamiseen
Ns. laiskan silmän ongelma kertoo näkökeskuksen epätasapainosta

Occular-refleksit vaikuttavat vaikuttavat toiminnalliseen näönkäyttöön ilmeten sekä visuaalisen hahmottamisen mutta myös kuulonvaraiseen hahmottamisen ja keskittymisen haasteina. Nämä refleksit liittyvät ns. laiskan silmän ongelmaan ja kertoo näkökeskuksen epätasapainosta. 

Saccade-refleksit aiheuttaa vaikeuden seurata ja lukita katse  sivusuunnassa liikkuvaan kohteeseen

Occular Auditory aiheuttaa vaikeutta hahmottaa mistä suunnasta ääni tulee silloin kun silmät ovat kiinni. Näkökeskus on "kaapannut" tällöin osan kuuloaistille tarkoitetusta kanavasta. 

Näköaisti on tiiviissä yhteydessä vestibulaariseen eli tasapainoaistiin. Vaikeudet ylläpitää tasapaino voi olla ensimmäinen viite siitä, että lapsella on haasteita visuaalisen tiedon käsittelyssä

Kehityksellisiä liikemalleja voi jäädä aktiiviseksi esimerkiksi siksi että lapsi jostain syystä on siirtynyt nopeasti kehitysvaiheesta toiseen, vaikkapa noussut suoraan ryömimisvaiheesta seisomaan ja konttaaminen on jäänyt liki kokonaan väliin. Tämä voi vaikuttaa paitsi motoriikkaan, myös hahmottamiseen. Sensomotorisen valmennuksen keinoin voidaan ikään kuin palata kehityksen portailla takaperin edellisiin kehitysvaiheisiin ja kuntouttaa visuaalisen hahmottamisen ongelmia siltä osin kuin ne liittyvät primitiivireflekseihin. 

Löydät tästä KLIK> linkistä <KLIK> videosarjan leikkisiä harjoitteita, joiden avulla voi helpottaa artikkelin alussa mainittuja primitiivirefleksejä. Liikkeet ovat turvallisia tehdä vaikkei primitiivirefleksejä tiettävästi olisikaan aktiivisina. Videot ovat katsottavissa ilmaiseksi, saat niiden katsomiseen linkin sähköpostiisi. 


Toivottavasti tästä artikkelista oli sinulle hyötyä!

Terveisin Aktivaattorin Sanna

Landau - ilon ja onnen refleksi?

Ehkä sinustakin on otettu vauvana valokuva, jossa keinut vatsallasi lattialla, kädet ja jalat ilmassa? Kuin laskuvarjohyppääjä.  Sulautit tuolloin refleksiä nimeltä Landau. 

Aktiiviseksi jäänyt Landau aiheuttaa ADHD-tyyppisiä oireita

Landau ei ole varsinaisesti primitiivirefleksi, joka on läsnä syntymässä, eikä posturaalirefleksi eli refleksi, joka aktivoituu syntymän jälkeen ja häviää ensimmäisen elinvuoden tai viimeistään kolmeen ikävuoteen mennessä. Landau aktivoituu vauvalla n. 3 kk iässä ja sen pitäisi poistua noin kahteen ikävuoteen mennessä.

Landau tekee saa vauvan ojentautumaan suoraksi, kädet rinta ja pää irtoavat lattiasta, samoin jalat nousevat ylös. Jos päätä painetaan alas, myös jalat pyrkivät taipumaan alas. Landaun tehtävä on mahdollistaa itsenäinen ryömiminen, konttaaminen ja lopulta istuminen. Videolla näkyy kuinka vauva pyrkii ojentamaan kehonsa ja kun päätä painetaan alas, jalat kääntyvät alas, hiukan kuin linkkuveitsi.

Video: Onlinemedicalvideo

Landauta sanotaan ilon ja onnen refleksiksi, iloa ja onnea se tuo ollessaan poissa

Landau on yhteydessä ADHD-tyyppisiin oireisiin, vaikeutten keskittymistä ja sillä väitetään olevan jopa yhteys kantajansa elämänasenteeseen, suhtautuuko uusiin ja haastaviin tilanteisiin positiivisesti vai negatiivisesti. 

Aktiivisella Landau-refleksillä on vaikutusta karkeamotoriikkaan

Aktiiviseksi jäänyt Landau vaikuttaa paljolti samoihin motoriikan haasteisiin kuin Spinal Galant ja TLR.

Sille tyypillistä on:

• Lihasten matala tonus
  
• Lantion alueen jäykkyys
• Huono ryhti
• Motoriikan haasteet
• Kapea työmuisti - vaikea säilyttää mielessä esim. numero- tai kirjainjonoja
• Jännitys jalkojen takaosassa, varvaskävely
• Stimulaation puute prefrontaalisella aivokuorella aiheuttaa huomio-, organisointi- ja keskittymisongelmia
• Heikko ylävartalo
• Rintauinnin liikkeet eivät onnistu
• Vaikeus oppia heittämään kuperkeikka koska rinnan painuessa leukaan polvet koukistuvat
• Ylä- ja alaraajat pyrkivät tekemään samaa, esim. tanssiessa tai voimistellessa
  
• Jos TLR on aktiivinen Landaun kanssa samanaikaisesti, se vaikuttaa olennaisesti tasapainoaistin kehittymiseen, silmän liikkeiden hallintaan ja visuaaliseen hahmottamiseen.
  
  

Testau Landau näin: Testattava on päinmakuulla, kädet ojennettuna suorina eteen ja nilkat taakse, jalat yhdessä. Pyydä testattavaa nostamaan pää ylös ja pitämän pää ylhäällä 5 sekunnin ajan. Palautus alas. Pyydä testattavaa seuraavaksi nostamaan pää ylös ja hieman irroittamaan käsiä lattiasta viiden sekunnin ajan. Palautus alas. Pyydä testattavaa nostamaan pää ja koko ylävartalo irti lattiasta ja pitämään asento viiden sekunnin ajan. Jos testattavan jalka tai jalat nousevat lattiasta, Landau on aktiivinen ja hoidettavissa. 

Harjoitteluohjeet Landaun hoitamiseksi saat sensomotoriselta valmentajalta. Klikkaa tästä laittaaksesi viestiä Aktivaattori valmennuksen FB-sivujen kautta.

Lähde: Blythe, P. 1995. Physiotherapy in Mental Health. A Practical Approach 1995, Pages 226-234

Kuluvatko sukkasi puhki isovarpaan kohdalta?

Voidaanko puhua hetki varpaista?

Hajoavatko sukkkasi ja kenkäsi toistuvasti isovarpaan kohdalta?

Vaikka huolehtisit kynsien leikkaamisesta hyvin? Huomaatko joskus jännittyneenä isovarpaittesi nousevan ylös? Tai vastaavasti isovarpaasi taipuu alas? Sinulla todennäköisesti on aktiivisena Babinski-refleksi tai sen "vastinpari" FTG, jolloin isovarvas kääntyy alas. Kurkkaapa kenkiisi, kaivavatko varpaasi kuopat pohjallisiin tai onko isovarpaan kohdalle kengän kärkeen noussut patti? Ja jotta asia ei olisi niin yksinkertainen, jalan alueella vaikuttaa vielä Plantaari-refleksi, joka taasen saa varpaat kipristelemään kun päkiää tai kantapäätä kosketetaan sopivaan kohtaan. Babinski-refleksi ohjaa jalkaa oppimaan ojentumaan ja Plantaari-refleksi taasen kipristymään. Nämä jalan liikkeet tarvitaan kehityksen eri vaiheissa; ryömiessä, kävellessä, jalkoja ulos ja sisään kääntäessä. 

Nämä kolme refleksiliikemallia valmistelevat varpaat ja jalat niiden tärkeistä roolia eli pystyssä olemista varten. Ihmisen pisimmät hermoradat kulkevat juurikin aivoista varpaisiin asti. Isovarvas ja sen toiminta on ratkaisevan tärkeää kävelemiselle, juoksemiselle ja hyppäämiselle ja ennen kaikka TASAPAINOLLE. Esimerkiksi rappusten kiipeäminen vaati varpaiden juuri oikea-aikaisen ojentumisen. Kaikkiaan jalan alueen refleksit vaikuttavat tasapainon ylläpitämiseen ja kokonaismotoriikkaan. 

 Jalkojen alueen refleksit ovat yhteydessä myös kielen kehitykseen

Kun seuraat pientä vauvaa, näet kuinka hänen varpaansa liikkuvat kun hän lepertelee ja ääntelee selällään ollessaan. Jos jalkojen alueen refleksit eivät integroidu riittävän hyvin ryömimisvaiheessa, ne aiheuttavat kireyttä jalkojen alueella istumaan ja kävelemään opetellessa. Tästä johtuu että jotkut lapset nousevat helposti kävelemään varpaillaan. Ph. D. Carla Hannafordin Smart Moves -kirjan mukaan kielellisten vaikeuksien ja kireiden jalkojen välillä olisi yhteys toisiinsa. 

Yleisimpiä haasteita liittyen aktiivisiin jalan alueen reflekseihin:

• lapsi ryömii vain lyhyen aikaa tai ei ollenkaan
• vaikeuksia kävelemään oppimisessa
• heikko tasapaino
• nilkan heikkous ja nyrjähdykset
• motorinen suunnittelu voi olla työlästä
• kompastelu ja helposti kaatuminen
• portaissa kompurointi
• varpailla käveleminen
• kenkien pukeminen on vaikeata kun varpaat kipristyvät
• puheen kehityksen viivästymät
• aikuisena alaselkäkivut kävellessä ja seistessä
• jalat kutisevat herkästi
• jäykät jalat
• juokseminen on kömpelöä    
• säärten alueen arkuus        
• lattajalkaisuus
• säärten alueen arkuus
• hampaiden narskutus tai kirskutus öisin
• kielen liikkuminen suussa ja ulostyöntyminen karkeamotorisen toiminnan yhteydessä (kielen liikkuminen suussa kirjoittamisen tai saksilla leikkaamisen yhteydessä liittyy käden alueen reflekseihin, käsittelen tätä aihetta toisessa kirjoituksessa)

Jalan alueen refleksit ovat hoidettavissa sinnikkäästi tehdyillä sensomotorisilla harjoitteilla. Ne vaativat usein monia toistoja ja liikemallit sulautuvat hitaasti johtuen hermojen pituudesta jalkojen ja aivojen välillä. Jalkojen alueen refleksien olemassa olemisen arviointi on melko yksinkertaista: 

1. Teippaa lattiaan n. 2,5 m. pitkä teippi tai jos lattiassasi on viiva, seuraa sitä. Pyydä toista henkilöä seuraamaan kun kävelet viivaa pitkin tai videoi kännykällä kävelyäsi.

2. Asetu viivan toiseen päähän ja nouse seisomaan jalkojen ulkosyrjälle, ikään kuin seisoisit rakennuksen kattoharjalla jalat harjan molemmin puolin.
3. Kävele viivaa pitkin eteenpäin ja sitten takaisin alkupisteeseen takaperin. Pidä katseesi esim. vastapäisessä seinässä. 

4. Jos jossain vaiheessa isovarpaasi nousevat pystyyn, Babinski on aktiivinen, jos isovarvas taipuu alas, tällöin FTG on aktiivinen. Molemmat liikemallit voivat myös olla aktiivisina yhtä aikaa.

Jalkapohjan Plantaari-refleksin saa houkuteltua esiin parhaiten siten, että toinen henkilö piirtää sormella päkiäsi alareunaan viivan jalan ulkosyrjältä isovarpaan kohdalle. Aluksi voi olla että varpaat kipristyvät kutittavan tuntemuksen vuoksi, tämän takia viivan vetämisen voi toistaa useamman kerran. Jos varpaat kipristyvät joka kerralla, liikemalli todennäköisesti on aktiivinen. Saman voi toistaa kantapäälle, viivaa vedetään jalan ulkosyrjältä keskelle kantapään alueen puolivälin korkeudella. Jos varpaat kipristyvät, liikemalli on aktiivinen kantapään osalta. 

Ylhäällä olevassa kuvassa oma Babinskini, joka näkyy esimerkiksi miettiessäni jotain vähän monimutkaisempaa tai kovin tunnepitoista. Huomaan myös että Babinskini aktivoituu jos näen toisella ihmisellä aktiivisen Babinskin. Peilisolut ovat ihmeellisiä! :D


Babinskin ja jalkapohjan plantaari-refleksin hoitamisen opit sensomotorisen valmennuksen perusteet-koulutuksessa.