Reflekseillä on vaikutusta suun motoriikan ongelmiin

Primitiivirefllekseillä on vaikutusta suun motoriikan ongelmiin - narskutteletko sinä hampaitasi tai pureskeletko kynsiäsi tai kyniä?

Suun motoriikan ongelmat voivat tulla näkyviksi normaalia runsaampana kuolaamisena, epäsiistinä ruokailuna ruan tippuessa suusta, pienien kerta-annosten syömisenä, kielen työntymisenä ulos suusta esim. saksilla leikatessa ja vaikkapa varpailla kävellessä, tavaroiden tai vaatteiden pureskeluna. Nämä ovat tyyppillisimmät merkit siitä kun oraalimotoriikan haasteet johtuvat kypsymättömästä sensomotoriikasta

Suun alueen motoriikkaan vaikuttaa usea primitiivirefleksi

Lapsen - ja aikuisen - suun motoriikaan vaikuttaa usempikin refleksi. Snout-rooting ja sucking ovat refleksejä, jotka mahdollistavat pienen vauvan ravinnonsaannin - rinnan hamuamisen ja imemisen sekä turvan ja hoivan saamisen. Lue Snout - sucking:ista lisää tästä. Kun refleksi on aktiivinen, kasvojen alaosaan ihon koskettaminen saa aikaan suun aukeamisen ja nielaisureaktion. Usein nämä lapset kokevat esim. kasvojen pesemisen ja suun pyyhkimisen vastenmielisinä kasvojen tuntoherkkyyden vuoksi. 

Palmar grasp - joka omana aikanaan mahdollistaa vauvalle kädellä kiinni tarttumisen esineisiin - aiheuttaa sekä hienomotoriikan että suun motoriikan pulmia koska käden käyttö - vaikkapa saksilla leikkaaminen - aiheuttaa kielen myötäliikkeitä suussa ja käden voimankäyttöä tarttuessa kynään on vaikea hallita. Olet varmasti nähnyt sekä lapsia että aikuisia, joiden suu liikkuu samalla kun hän käyttää saksia tai kynää? Usein näillä lapsilla on liiallista herkkyyttä kämmenen tuntoaistissa. Voit ladata ilmaisen suun ja käden refleksien arvio- ja hoito-ohjeen tästä.

Sotkuisilla ruokailijoilla on vaihtelua suun alueen tonuksessa eli lihasjänteydessä

STNR että TLR vaikuttavat ylävartalon tonukseen eli lihasjänteyteen eikä suun alue ole tästä erillään. Kun tonus vaihtelee niskan asennon mukaan, se vaikuttaa myös osaltaan suun motoriikkaan. Näille lapsille on tyypillistä sottainen ruokailu, ruoan tippuminen suusta koska suu ja huulet eivät syödessä sulkeudu kunnolla. Samalla STNR vaikeuttaa silmä-käsiyhteistyötä, jolloin ruokailuvälineen vieminen suuhun itsessään on työlästä. 

Plantar Grasp on yhteydessä hampaiden narskutteluun eli bruksismiin

Plantar Grasp, joka on jalkapohjan alueen refleksi, vaikuttaa ollessaan aktiivinen koko kehon etulinjan faskioihin. Kun päkiän lateraalipuolelle vetää päkiän kanssa samansuuntaisen viivan ja varpaat alkavat kipristää, on refleksi aktiivinen. Vanhemmilla lapsilla ja aikuisilla Plantar grasp on sellaisenaan harvinainen mutta heillä merkki refleksin aktiivisuudesta on että kädet nousevat vatsan/rinnan eteen varpailla noustessa ja samalla voi havaita suun alueella liikettä. Aktiivinen Plantar Grasp aiheuttaa kireyttä leuan ja niskan alueen lihaksissa ja löytyy yllättävän monelta hampaiden narskuttelijalta. 

Suun alueen sensomotoriikan tukemiseen vinkkejä:

1. Tämä linkki vie sinut videoon jossa saat ohjeen paperilumipallosotaa varten, sen avulla hoidetaan sekä hienomotoriikan että suun motoriikan haasteita

2. Vaihtelevat välipalat; rouheat syötävät kuten näkkäri, hapankorppu, popcorn, porkkana, omena, kuivat kauratyynymurot. Mehukkaat syötävät kuten ananas, säilykepersikka, vesimeloni. Jäädytetyt hedelmät (viinirypäleet, mango, kiivi) ja jääpalat

3. Jos Plantar Grasp on aktiivinen, viritä kasvopyyhkeestä hampaiden pesun ajaksi lattialle altaan eteen napakka rulla ja seiso sen päällä hampaiden pesun ajan. Tästä pääset katsomaan videon jossa näet miten arvioidaan Plantar Grasp ja Babinski, joka on toinen jalkojen alueella vaikuttava refleksi sekä keinoja niiden hoitamiseen

4. Suun alueen refleksin hoito-ohjeet löydät tästä.

Mitä ovat hienomotoriset taidot - 3 refleksiliikemallia käden heikon hienomotoriikan takana

Yksi tärkeä kehityksen askel lapsen elämässä on hienomotoristen taitojen kehittyminen. Käsien ensimmäiset liikkeet – tarttuminen, nipistäminen ja sormen liikkeet – kehittävät aivoja ja vahvistavat lapsen kykyä hienomotoriikkaa vaativiin tehtäviin, kuten itsenäiseen syömisen, vaatteiden pukemiseen nappeineen ja neppareineen, kengänsitomiseen ja kirjoittamistaitoihin. Lapsen hyvät hienomotoriset taidot lisäävät lapsen luottamusta itsenäiseen pärjäämiseen ja selviytymiseen. 

Tutkimukset osoittavat että vauvan kehitystä ohjaavat liikkeet edesauttavat motoristen taitojen kehittymistä (Utley, 2018). Jos luonnolliset liikkeet syystä tai toisesta estyvät, seurauksena voi olla refleksien säilyminen, jotka vaikeuttavat normaalia hienomotorista kehitystä. 

Kämmenen alueen refleksit vaikeuttavat hienomotoriikkaa

Erityisesti silloin kun käden alueen refleksit säilyvät aktiivisina – esim. Palmar Babkin- ja Grasp-refleksit – eivät intergroidu kunnolla, nähtävissä on heikot sormilihakset- ja voimat, kyvyttömyys liikuttaa peukaloa ja muita sormia erikseen. Tämä näkyy esimerkiksi kämmenen alueen jännityksenä kynää käyttäessä, yliherkkänä tuntoaistina käsissä ja heikkona sorminäppäryytenä.

Kun kosket pientä vauvaa kämmeneen vaikka eturmella, hän tarttuu sormeesi lujasti ja voi olla jopa vaikeata saada hänen sormensa irti. Saati jos vauva tarttuu hiuksiisi! Tämä on Grasp-refleksin aikaansaamaa. Refleksisissä sormet puristuvat tiukasti kiinni mutta kun vauva oppii ojentamaan kätensä suoriksi, refleksiliikemalli katoaa vähitellen ja hän pystyy hallitusti sekä sulkemaan että aukaisemaan kätensä. 

Kämmenen alueen refleksit vaikeuttavat suun motoriikkaa

Vauvoina ollessamme kädet ja suu ovat yhteydessä toisiinsa refleksin kautta. Tästä syystä säilyneet käden alueen refleksit näkyvät usein suun motoriikan haasteina. Epäselvä puhe, iästä poikkeava runsas kuolaaminen, suun liikkeet käsien liikkeiden aika, kuten saksilla leikatessa tai kynällä piirtäessä tai värittäessä, kertovat usein aktiivisiksi jääneistä käden alueen reflekseistä. 

Huonosti integoituneet käsien alueen refleksit voivat vaikuttavat myös oppimiseen ja opiskeluun. Richards ym. (2022) toteavat: "Primitiivirefleksien säilyminen saattaa häiritä käsin kirjoittamisen kehittymistä. Poikittaistutkimuksessa (79 lasta) tutkimme 7-9 vuotiaiden lasten säilyneitä refleksejä suhteessa käsin kirjoittamisen vaikeuksiin. Havaittiin että useimmilla lapsilla, joilla on vaikeuksia käsin kirjoittamisessa, oli säilyneitä refleksejä”.

Kämmenen alueen refleksit voivat vaikuttaa myös konttaamiseen, kämmenet voivat olla niin herkät, ettei lapsi halua tästä syystä kontata. Tällöin on mahdollista, että konttausvaiheessa tapahtuvat kehitykselliset vaiheet jääväät vaillinaisiksi vaikuttaen kehon kannattelun lisäksi käden hermoston kypsymiseen: jos "taitosormet" (etusormi, keskisormi, peukku) ja "tukisormet" (nimetön ja pikkurilli) eivät pääse selkeästi eriytymään toisistaan, voi myös tämä vaikuttaa hienomotoriseen kehitykseen. 

Aktiivinen ATNR vaikeuttaa myös hienomotorista suoriutumista

Myös muutamat muut aktiivisina säilyneet refleksit vaikuttavat hienomotoriseen kehitykseen. Callcott (2012) havaitsi tutkiessaan että lapsilla, joilla on säilynyt ATNR (Asymmetric Tonic Neck Reflex), se liittyi merkittävästi huonoihin hienomotorisiin taitoihin ja viivästyneisiin kouluvalmiuksiin.  Opettajien huomiot lapsista kuvasivat ADHD-tyyppistä käyttäytymistä, kuten tarkkaamattomuutta, yliaktiivisuutta ja impulsiivisuutta (Callcott, 2012).

Brown (2010) arvioi 65 esikouluikäisen lapsen kanssa toteutettua ohjelmaa, jossa verrattiin  refleksipohjaisen liikeintervention ja kontrolli-intervention vaikutusta hienomotorisiin taitoihin. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että refleksipohjaisella liikeinterventiolla oli merkittävä vaikutus lasten hienomotoristen taitojen parantumiseen.

Aktivaattori valmennus haluaa auttaa lapsia, joilla on hienomotorisia vaikeuksia. Tee ilmainen testi jonka avulla selvität onko lapsellasi aktiivisia kämmenen alueen refleksejä.

Testin löydät täältä. 

Kiitos kun luit tämän tekstin!

Callcott, D. 2012.  Retained primary reflexes in pre-primary-aged Indigenous children: The effect on movement ability and school readiness. 

Richards, L., Avery, R., Gray, S., & Price, R. 2022. Relationship of retained primitive reflexes and handwriting difficulty in elementary-age children. The American Journal of Occupational Therapy, 76. 

Hihojen imeskely ja pureskelu, paha tapa vai sittenkin jotain muuta?

 - "Eikä, siinä meni taas kallis ulkotakki!" 
- "Nyt sun lempipaita on hajalla! Miksi sä pureskelet nää hihat aina?"

... eivätkä listalla ole vain vaatteet vaan myös kynnet, sormet, kynät ja lelut, joskus varpaatkin. Pureskelu ja imeminen ovat läheisessä suhteessa turvallisuuden tunteeseen. Ja tämä turvallisuuden tunne juontaa vauva-aikaan. Pieni vauva saa tyydytettyä kolme perustarvettaan imiessään rintaa; läheisyyttä, ravintoa ja imemisen tarvetta. Rinnan hamuaminen ja imeminen suulla ovat kehityksellisiä refleksiliikemalleja, joiden tarkoitus on turvata vauvan ravinnon saanti. Kun kosketat pienen vauvan suupieltä kevyesti sormella, suupieli värähtää kosketuksen suuntaan. Tästä voit päätellä onko vauva mahdollisesti nälkäinen vai onko hänellä jokin muu hätä jos hän on itkuinen. 

Miksi lapsi imeskelee ja pureskelee vaatteiden kaulukset ja hihat?

Imemisrefleksi integroituu eli sulautuu pois normaalisti kuuden kuukauden ikäisenä. Tässä vaiheessa vauvan voi vieroittaa tutista suht sujuvasti. Puolen vuoden iän jälkeen tutin imeminen on ennemminkin tapa kuin perustarve. Joskus syystä tai toisesta liikemalli jää aktiiviseksi, jolloin imemisen aistimuksen tarve on suuri, ja siihen käy mukavasti kohteeksi paidanhiha tai kaulus. Imeminen ja pureskelu alkaa usein tilanteissa joissa lapsi tuntee stressiä, psyykkistä tai fyysistä turvattomuutta. 

Usein näillä lapsilla on käden hienomotoriikassa hankaluutta. Saksien ja muiden työvälineiden käsittely voi olla kömpelöä, lisäksi usein suu myötää käden liikkeitä saksia aukaistessa ja sulkiessa. Tarkassa työskentelyssä kieli saattaa tulla osin suusta ulos. Suun ja käsien alueen refleksit ovatkin yhteydessä toisiinsa. Suun alueen refleksit vaikuttavat lisäksi niin puheen kuin pureskelun ja nielemisen motoriikkaan ja niskalihakset voivat olla hyvin kireät. 

Testataanpa: Istu tuolilla. Anna käsien levätä sylissäsi ja laita silmät kiinni. Paina kieli kiinni etuhampaiden taakse. Liikuta kieltäsi kohti kitalakea. Työnnä kielellä kitalkea ja liikuta kieli takaisin etuhmpaiden taakse. Voit toistaa liikkeen muutamaan kertaan. Mitä tunnet käsissäsi? Tai vastaavasti, purista käsiäsi rytmikkäästi nyrkkiin, tunnetko jotain suun alueella?
Suu ja kädet ovat hermostollisesti yhteydessä toisiinsa, joten saatoit hyvinkin tuntea jotain.  Aikuisilla aktiiviset suun alueen refleksit ovat kuitenkin melko harvinaisia, lapsilla ne ovat yleisempiä.

Jos mietit onko lapsellasi suun alueen aktiivisia refleksejä, testaa näin: Lapsi on makuulla selällään. Sivele pikkusormella kevyesti nenän alapuolella olevaa harjannetta pitkin kohti huulta. Tee samoin sieraimen kohdalta ja sieraimen ulkonurkasta kohti suupieltä. Kokeile samoin myös suun toinen puoli; harjanne, sieraimen alta ja sieraimen ulkonurkasta kohti huulia. Piirrä alahuulen ja leuan kärjen väliin vaakasuuntainen viiva. Jos lapsen huulet värähtelevät, suupieli nykii, lapselle tulee tarve niellä, tarve nauraa tai hän alkaa puhua, se voi olla merkki aktiivisesta suun alueen refleksistä. 

Käden alueen refleksit, jotka näkyvät suun alueella voit testata näin: lapsi on selinmakuulla, olkavarret lattialla, käsivarsi suoraan ylös, ranne taivutettuna niin että kämmen on kohti kattoa. Sivele peukalollasi lapsen kämmentä muutaman kerran kevyesti, sitten kolme kertaa lujasti painaen. Jos lapsen suu aukeaa, lapsi nieleskelee (seuraa siis samalla kaulaa!), haukottelee tai alkaa jutella ja nauraa, kämmenen alueella on todennäköisesti on aktiivisena tarttumisrefleksi. 

Kämmen ja suun alueen refleksiliikemalleja pystyt helpottamaan itsekin, pääset lataamaan maksuttoman ohjeen klikkaamalla tästä.

Lisää sensomotoriikasta voit lukea Aktivaattorin pienestä sensomotoriikan oppaasta.  Pääset lataamaan oppaan maksutta klikkaamalla tästä.