Me ihmiset teemme paljon asioita ns. autopilotilla; tulemme sisältä ulos ja laitamme avaimet - jonnekin! Eikä aavistustakaan minne. Joskus ne voivat löytyä paikaltaan avainnaulasta. Joskus ne löytyvät etsimistyön jälkeen sieltä jostain. Autopilotti on päällä kun teemme asioita, jotka eivät vaadi meiltä paljon tietoista ajattelua.
Asioiden tekeminen autopilotilla ei jätä muistiimme paljoakaan jälkiä ja joissain tapauksissa se voi olla aika turhauttavaa -kuten avainta etsiessä. Mutta autopilotilla on tärkeä merkitys ihmisen kehityksessä. Autopilotit ohjaavat meitä erilaisten kehityksellisten vaiheiden lävitse automaattisesti. Näitä kehityksellisiä vaiheita ja niihin liittyviä taitoja ovat esimerkiksi käveleminen, konttaaminen, puhuminen ja yksinkertaisten asioiden tekeminen käsillä. Nenän raapiminen, käveleminen huoneesta toiseen ja istuminen tuolille vaativat - kun ensin olemme saaneet taidon haltuun - vain vähän tietoista toimintaa, näin vapautuu aivoillemme “kaistaa” keskittyä vaativampiin tehtäviin, kuten oppimiseen.
Kehon asennon hallinta on yksi valmius oppimisen pohjalla
Yksi näistä kehityksellisistä, vain vähän keskittymistä vievistä taidoista, on kehon asennon hallinta. Useimmat meistä ihmisistä osaavat istua istua tai seistä suorassa ilman sen ihmeempää ajattelua. Voisi jopa ajatella että se tulee luonnostaan.
Kehon asennon hallintaan tarvitaan keskivartalon lihaksia eli corea
Asennon ylläpitämiseen tarvitaan keskivartalon hallintaa, josta pitää huolen vatsalihakset, paljon puhuttu core, keskivartalon lihaskorsetti (vatsan, selän, rinnan ja niskan alueen lihakset). On aikuisia, joilla on hankaluutta ottaa core hallintaan, lapsilla se on vielä yleisempää. Asennon ylläpito, johon periaatteessa ihmisen ei pitäisi edes kiinnittää huomiota, on näille lapsille työläs tehtävä, joka vaatii osan heidän “kaistastaan”, siis siitä osasta tietoista ajattelua, joka pitäisi olla vapaana oppimista varten!
Asennon ylläpitämisen vaikeuden vaikutukset kulminoituvat usein koululuokkaan. Mikä tahansa mikä aiheuttaa lapselle vaikeutta keskittyä, aiheuttaa vaikeutta niissä tilanteissa kun pitäisi oppia. Kun huomio jakaantuu, usein tiedostamatta, moneen eri tehtävään samanaikaisesti, jokin tehtävistä tehtävistä kärsii. Mieti jos viettäisit töissä useamman tunnin yrittäen kirjoittaa vaativaa raporttia samalla keskittyen esimiehesi puheeseen ja seinälle heitettyihin dioihin kun pääsi painaa niin paljon että joudut kannattelemaan sitä samalla kaksin käsin!?
Keskittymisen vaikeudet liittyvät osin coren hallintaan
Lasten, joilla on heikot keskivartalon lihakset, on taisteltava keskittyäkseen. Sen sijaan että asennon ylläpitäminen istuessa olisi tiedostamatonta ja automaattista, he joutuvat kiinnittämään huomionsa istuma-asennossa pysymiseen. Kun osa huomiosta kiinnittyy asennon ylläpitämiseen, se osa ajatustoiminnasta on poissa oppimisesta. Pystymme kaikki toki jonkin aikaa tekemään montaa tehtävää kerrallaan, pidemmän päälle multitaskaaminen ei kuitenkaan onnistu ja siitä tulee enemmän tai vähemmän ylivoimaista. Nämä lapset ovat ikäänkuin pakotettuja tekemään montaa tehtävää samanaikaisesti, jossain vaiheessa he joutuvat valitsemaan keskittyäkö kirjoitustehtävään vai valuako alas tuolilta. Osaat varmasti arvata valitseeko lapsi loputtoman pinnistelyn kirjoitustehtävän kanssa vai valuuko mieluummin lattialle maadoittumaan? Usein nämä lapset tekevät koulutehtäviä tai muita keskittymistä vaativia tehtäviä mieluiten lattialla makuuasennossa, koska heidän ei tarvitse samalla keskittyä kehon kannatteluun.
Motivoitumisen vaikeudet
Asennon ylläpitämiseen keskittyminen syö myös motivaatiota. Näiden lasten mielestä normaalit tehtävät vaikuttavat ennemminkin vuorilta. Lapset nostavat jalkansa ylös tuolille tai makaavat mitä kummallisimmissa asennoissa työpöytiensä ja pulpettiensa päällä. Tämä saa lapset vaikuttamaan laiskoilta tai että heiltä puuttuu kestävyys - niin kuin puuttuukin. Motivaation puute voi siirtyä kaikenlaisten ongelmien ratkaisemiseen niin kotona, koulussa kuin harrastuksissa. Miksi suotta taistella jos sen voi välttää?
Koordinaation vaikeudet
Heikosta keskivartalon hallinnasta kärsii myös koordinaatio. Käsien ja jalkojen tarkat, hallitut liikkeet lähtevät hyvästä keskivartalon hallinnasta. Jos keskivartalosta puuttuu hallinta, raajojen liikkeet ovat kokonaisvaltaisia, epätarkkoja ja tämä aiheuttaa kömpelyyttä ja vaikeuksia hienomotorisissa tehtävissä.
Tasapaino
Tasapaino kulkee saumattomasti yhdessä koordinaation kanssa. Esimerkkinä vaikkapa lapsi, joka liian kovasti koulutehtävään keskittyessään tippuu tuolilta. Heikolla keskivartalon hallinnalla lienee juuret poikkeavassa tasapaino- ja liikeaistin käsittelyssä pikkuaivojen alueella. Jos lapsella ei ole hyvää käsitystä siitä, missä hänen päänsä ja kehonsa sijaitsevat suhteessa maahan, hän todennäköisesti kaatuu, koska hänellä ole keskivartalon lihaksia tukemassa häntä.
Sensorisen integraation uranuurtaja Jean Ayres onkin todennut todennut että lapset, joilla on sensorisen integraation häiriö, tuntuvat aikuisen heitä liikuttaessa jotenkin raskailta ja jähmeiltä. Keho ei tunnut liikkuvan vapaasti koska aivorunko, joka ohjaa asennonhallintaan liittyviä liikkeitä, ei saa riittävän selkeitä asentoaistiin ja tasapaino- ja liikeaistiin liittyviä viestejä.
Kehon asennonhallintaan vaikuttaa useat asiat
Asennonhallinnan vaikeudet voivat johtua useista syistä. Joskus syy voi olla niinkin yksinkertainen kuin liikkeen ja harjoituksen puute kestävyyden ja voiman saamiseksi. Joskus syy voi olla hyvinkin monimutkainen kuten kehon matala tonus eli jäntevyys tai alikehittynyt tasapaino- ja liikeaisti tai refleksijäänne kuten Tooninen Labyrinttirefleksi (TLR) sekä Symmetrinen Tooninen Niskarefleksi (STNR). Olipa syy mikä tahansa, lapsi jolla on heikko keskivartalon tuki, hyötyy joka tapauksessa kaikesta siitä, mikä lisää noiden lihasten voimaa ja kestävyyttä.
Muutamia vinkkejä keskikehon tuen parantamiseen. Aloita pienillä harjoitemäärillä ja lisää kestoa kun lapsen keskivartalo voimistuu. Onnistuminen lisää motivaatiota! Ja jonain päivänä istuminen ja oppiminen sujuvat kuin itsestään, autopilotilla!
Hyljejumppa:
1.
Lapsi makaa selällään T-asennossa lattialla/sängyllä/jumppapatjalla. Kädet sivulle levitettyinä, kämmenet tiiviisti lattiaa vasten. Ohjaa lasta nostamaan päätään niskasta ylös n. viiden sekunnin ajan. Toista viisi kertaa. Huolehdi että hartiat pysyvät lattiassa. “Hylje kurkistaa näkeekö se muita hylkeitä.”
2.
Seuraavaksi hylje pyörähtää vatsalleen T-asentoon. Ohjaa lasta nostamaan taas päätä niskasta ylös (olkapäät ja rinta pysyvät lattiassa, kädet sivulle levitettyinä, kämmenet lattiassa) ja kurkistamaan 5x5 sekunnin ajan. “Näkyykö muita hylkeitä vieläkään?”
3.
Lapsi lattialla vatsallaan, kädet "supermiehen" asennossa eli käsivarret kylkien vierellä kohotettuna sivuilla, sormet kohti polvia. Ohjaa lasta nostamaan pää ylös, kädet ja rintakehä sekä jalat nostetaan lattiasta ylös, vain vatsan pitäisi osua lattiaan. Liike toistetaan 5 x 5 sekunnin ajan. “Hylje sukeltaa n-y-t NYT!”
Jos lapsen jalat eivät nouse reidestä ylös ja jalat taipuvat koukkuun, lapsella on aktiivisena TLR ja hän hyötyy sensomotorisesta harjoittelusta.
Sammakkojumppa:
Lapsi on konttausasennossa, peppu kantapäiden päällä. Ohjaa lasta nojautumaan eteenpäin niin, että peppu irtoaa kantapäistä ja paino siirtyy enemmän käsille. Liike tehdään hitaasti, kesto 10 sekuntia. Ohjaa lasta palaamaan takaisin aloitusasentoon 10 laskien. Toista liikettä 5 kertaa. Huolehdi että lapsen kämmenet ovat liikkeen ajan suoraan eteenpäin. Jos lapsi kääntää sormet sivuille tai itseään kohti tai joustaa kyynärpäistä, tai kertoo että ranteet eivät kestä olla konttausasennossa, hänellä on aktiivisena STNR.
Rapukävely:
Rapukävelyssä lapsi aluksi istuu lattialla ja nostaa pepun irti lattiasta. Ravun kyytiin voi voi laittaa erilaisia tavaroita kuljetettavaksi eri puolille huonetta. Tämä liike on hyvä, kädet ja jalat saavat hyvää harjoitusta kehon tukena olemisesta ja tukevat näin istuma-asentoa. Aloita lyhyillä matkoilla ja kestolla.
Kottikärryt:
Kun edelliset liikkeet alkavat sujua, voi käyttöön ottaa kottikärryt. Liike on vähän vaativampi mutta hyvä koko kehon harjoitus. Se vahvistaa käsivarsia, jalkoja, vatsa- ja selkälihaksia sekä saa ne kaikki työskentelemään samanaikaisesti. Tässä liikkeessä tarvitaan toisen ihmisen apua. Ohjaa lapsi aluksi konttausasentoon, ohjaa lapsi ojentamaan molemmat jalkansa sinulle ja nousemaan käsiensä varaan. Ohjaa lasta kävelemään käsillään eteenpäin ja sinä pidät sen aikaa hänen jalkojaan ilmassa.
Jos toisen ihmisen apua ei ole tarjolla, lapsi voi nostaa jalkansa sohvalle ja käsien tuen varasta heittää vuorotellen kummallakin kädellä palloja tai hernepusseja maaliin.
Seuraavassa blogitekstissä kurkistetaan miltä STNR ja TLR näyttävät käytännössä!
Halutessasi voit ladata Aktivaattorin pienen sensomotoriikan oppaan täältä.
