Oppimisen vaikeus eli dysleksia - voiko aktiivinen ATNR olla osa oppisen vaikeuden vyyhtiä?

6 yleisintä refleksiliikemallia oppimisen tiellä - ATNR

Kun lapsesi kasvaa vauvasta taaperoikään, hän saavuttaa hyvin nopeassa tahdissa eri kehitysvaiheita. Jossain vaiheessa huomaat, että hän käyttää mieluusti jompaa kumpaa kättä enenevästi asioiden tekemiseen, kuten vaikkapa piirtelyyn tai kattilan soittamiseen lusikalla. Samoin hän alkaa käyttämään jompaa kumpaa jalkaa ponnistamiseen vaikkapa loikatessa. Toinen silmä valikoituu tähtäyssilmäksi ja myös kuulossa tapahtuu samainen kehitys. Tätä kehitystapahtumaa kutsutaan bilateraalisuudeksi eli hallitsevuuden muodostumiseksi. Lapsesi alkaa suosia jomman kumman puolen jalkaa, kättä tai silmää, ja tämä luo pohjataidot esimerkiksi kirjoittamisen oppimiselle ja taidokkaille, urheilussa tarvittaville liikkumisen taidoille. Hienommin tätä voisi sanoa lateraaliseksi dominanssiksi, tuttavallisemmin kätisyydeksi, vaikka se koskettaa useaa asiaa kehossa.

Kun lapsen kätisyys alkaa olla vakiintunut, se luo edelleen pohjaa monille kehitysvaiheille, jotka valmistelevat lapsen oppimaan kirjoittamisessa vaadittavat taidot sekä lukemisen, ongelmanratkaisun, kriittisen ajattelun ja päättelyn taidot. Bilateraalinen integraatio on yksi tärkeä virstanpylväs oppimistaitojen saavuttamisessa, se tarkoittaa kätisyyden vakiintumista ja aivojen ja sitä kautta kehonpuoliskojen toimimista saumattomasti yhteen.
Bilateraalisen integraation merkkejä ovat mm:

• sujuva hyppely hyppynarulla, X-hypyt (kehonpuoliskojen samanaikainen käyttäminen)
• esineen poimiminen maasta oikealla kädellä vasemman jalan toiselta puolelta, käsien ristiminen olkapäille kehon editse, hampaiden peseminen hallitsevaa kättä käyttäen (kehon keskilinjan ylitykset)
• kaarien ja kulmien sujuva leikkaaminen saksilla (kehonpuoliskojen eriaikainen käyttäminen)
• polkupyörällä ajaminen, hiihtohypyt (kehon vastakkaisten puolien käyttäminen)Sekä lateraalisuuden että hallitsevuuden tukeminen on tärkeätä koska se ehkäisee hankaluuksia oppimisessa kun lapsesta kasvaa isompi. Puutteellisuudet oppimisen taidoissa voivat johtua heikosta bilateraalisesta koordinaatiosta ja sekavasta dominanssista, joka joka tavalla sekoittaa ja vaikeuttaa lapsesi taitoja seurata, lukea, kuunnella opetusta, vastaanottaa ja ymmärtää sekä ilmaista itseään.

Lateraalisuuden ja käden hallitsevuuden kehittymistä voidaan tukea arjessa näillä keinoilla:

• Kottikärrykävely, konttaaminen ja käsillä roikkuminen esimerkiksi renkailla, puolapuilla ja tangolla.
• Kädenvääntö ja köydenveto maaten, istuen, polviasennossa tai seisten. Köyteen voidaan sitoa solmuja, jotta siitä on helpompi pitää kiinni.
• Käsien pesu, kuivaaminen ja silittely erilaisilla välineillä: käytetään esimerkiksi harjaa, nystyräpalloa, maalitelaa tai käsivoidetta.
• Vispiläleikit: Vatkataan ja sekoitetaan vispilällä esimerkiksi saippuavaahtoa, siemeniä, herneitä tai riisiä.
• Heittoleikit: Pallon heittäminen, kiinni ottaminen, kopittelu ja lyöminen. Pallon sijasta voidaan käyttää myös tikkoja, hernepusseja, keiloja jne.
• Ilmapallon pallottelu sulkapallomailalla.
• Höyhenten liikuttelu pitkin lattiaa pillillä puhaltamalla perässä kontaten
• Paperityöskentely, joka voi sisältää esimerkiksi kuvioiden ääriviivojen rei’ittämistä ja painamista paperiin/ kartongiin sekä erilaisten paperien, repimistä ja rutistelemista kämmenen sisällä.
  
• Avaa & sulje -leikit esimerkiksi nepparien, painonappien, nappien ja vetoketjun kanssa.
• Kierrä auki & kiinni -leikit, joissa voi käyttää erilaisia kannellisia purkkeja, pulloja ja niiden korkkeja tai muttereita ja pultteja.
• Rakenteluleikit rakennussarjoilla ja –palikoilla, koottavien lelujen rakentaminen mallista tai ilman mallia. LEGOT!
• Leipominen savella, muovailuvahalla, taikinoilla tai hiekalla.
• Tähystysleikki, muodostetaan käsistä kaukoputki, viedään se silmälle ja etsitään kaukoputkella tiettyä asiaa, kuten ovenkahvaa, punaista palloa jne.
• Lumella puiden runkoihin maalaaminen.
• Rappusten ja seinien "maalaaminen" vedellä isolla siveltimellä
• Taputteluleikit, kuten Pää, olkapäät, peppu, polvet varpaat... jolloin olkapäitä ja polvia kosketetaan ristikkäisillä käsillä

Mikä sitten estää normaalia lateraalisuuden kehittymistä?

Konicarovan ja Bobin (2013) tutkimuksessa lateraalisuuden ongelmiin ja oppimisvaikeuksiin yhdistetään ATNR-refleksiliikemalli. Kun vauva kääntää pään oikealle, oikean puolen raajat ojentuvat ja vastaavasti vasemman puolen raajat koukistuvat. Liikemalli tarjoaa vauvalle mahdollisuuden ojentaa kätensä kohti näkemäänsä ja tarttua siihen.

Jos liikemalli jää aikanaan sulautumatta pois, se aiheuttaa vaikeuden kehon keskilinjan ylittämisessä. Vaikeus voi näkyä esineiden siirtämisenä kädestä toiseen kehon keskilinjan kohdalla; pöydän ääressä istuva oikeakätinen ottaa vasemmalla puolellaan olevan kynän vasempaan käteen ja siirtää sen keskellä edessään oikeaan käteen sen sijaan että poimisi kynän suoraan oikeaan käteensä. Sama ilmiö tapahtuu lukiessa siten, että kun lukija aloittaa lukemisen rivin alusta vasemmalta, silmien tullessa kehon keskilinjaan, tapahtuu lukemisessa pieni pysähdys silmien pysähtyessä kehon keskilinjaan. Sitten lukeminen jatkuu rivin loppuun. Kun katse siirtyy seuraavan rivin alkuun, katsetta siirtäessä tapahtuu taas kehon keskilinjan kohdalla pysähdys. Nämä pysähdykset vaikuttavat paitsi lukunopeuteen, lukemisen sujuvuuteen myös luetun mieleenpainamiseen ja sitä kautta ymmärtämiseen ja luetusta saadun tiedon käsittelyyn.

 

Vihjeitä aktiivisen ATNR:n olemassaolosta antavat seuraavat asiat:

• Kehon keskiviivan ylittämisen vaikeudet eli käsi tai jalka on hankala viedä kehon keskilinjan yli vastakkaiselle puolelle (esim. vaikea saada palloa kiinni jalalla tai potkaista palloa ristikkäiselle puolelle)
• Johtava käsi, jalka, silmä tai korva ei ole vielä vakiintunut tai ne ovat eri puolilla
• Vaikeudet ottaa kiinni ja heittää palloa
• Kehon tasapainopiste muuttuu sen mukaan mille puolelle pää kääntyy (Hevosen ohjaaminen katseen suuntaan ei ole tällöin itsestään selvyys, eikä polkupyörällä (tai autolla!) tiellä pysyminen!)
• Lapsi on kömpelö ja haluton liikkumaan ja sitä kautta parantamaan liikkumisen taitojaan. Lapsi saattaa hakeutua usein esim. maalivahdin rooliin tai jättäytyä kokonaan liikunnasta pois
• Lapsen on vaikea seurata lukemaansa riviä
• Lapsi pitää kirjan tai vihkon tai piirustuksen pulpetin oikeassa tai vasemmassa reunassa ja vinossa kirjoittaessaan, jolloin kehon keskilinjaa ei tarvitse ylittää
• Lapsen on vaikea kirjoittaa ja miettiä samaan aikaan
• Oppimisen vaikeudet perusasioissa, kuten tavaamisessa, lukemisessa ja matematiikassa
• Kirjainten ja numeroiden kääntyminen

Tässä linkki ilmaiseen valmennukseen "Sensomotoriikan kahdeksan punaista lippua". Liikkeet ovat samoja, joita yleisesti käytetään sensomotorisessa alkukartoituksessa arvioitaessa sensomotorisen valmennuksen tarvetta. Yksi arviointiliikkeistä on ristinostoaskel ja se antaa vinkkiä siitä, onko ATNR aktiivinen. 

Lähteet: 

Sally Gottard: Reflexes, learning, and behavior

Jane Ayres: Aistimusten aallokossa

lateraalisuutta tukevat vinkit Liina Kahelinin ja Anita Mäntyahon opinnäytetyöstä Näppärät Niksit - Keinoja kynätyöskentelyn hienomotoristen valmiuksien ja taitojen tukemiseksi.

Konicarova, J; Bob, P. —Asymmetric tonic neck reflex and symptoms of attention deficit and hyperactivity disorder in children. International Journal of Neuroscience, Nov. 123(11) 2013.