Pelkohalvausrefleksi - 6 yleisintä refleksiliikemallia oppimisen tiellä

Miksi jotkut lapset "jäätyvät" jännittävissä tilanteissa?

Tiesitkö että kuudesta lapsesta yhdellä on aistitiedon käsittelyssä vaikeuksia? Näin todetaan SPD:n 2009 julkaisemassa tutkimuksessa. Lapsesi luokalla, tai jos olet opettaja, luokallasi, on siis ainakin kolme lasta, jotka kuormittuvat joka päivä yhden tai usemman aistikananavan tuottaessa liian paljon - tai joskus liian vähän - tietoa. Monet näistä lapsista ovat heitä, kenellä on itsesäätelyn kanssa ongelmia, ADHD-diagnoosi, jatkuvaa yli- tai alivirettä. Aistiyliherkkyydet voivat ilmetä yliherkkyytenä äänille, kosketukselle, lämpötilalle ja sen vaihteluille, mauille, tuoksuille ja näkyä tasapainon, kehonhallinnan, motorisen suunnittelun ja oman toiminnan ohjauksen vaikeuksina.

Aistimukset kuormittavat epäkypsää tai herkistynyttä hermostoa

Hermoston kysymättömyyteen ja herkkyyteen vaikuttavat sensomotoriikan näkökulmasta aktiiviseksi jääneet primitiivirefleksit. Herkät aistit vaikuttavat keskittymiseen koska aistimusten määrää on tällöin vaikea säädellä eli sulkea tilanteen kannalta epäolennaiset aistimuksen taustalle. Primitiivireflekseistä erityisesti pelkohalvausrefleksi ja Moro vaikuttavat aistitiedon käsittelyyn. 

Moro refleksiliikemallin kanssa käsi kädessä kulkee Pelkohalvausrefleksi, josta tässä käytän lyhennettä PHR. PHR edeltää Moroa sikiön kehityksessä, se on aktiivinen sikiöaikana ja sen pitäisi sulautua pois ennen synnytystä. PHR on yhteydessä äidin stressitasoon raskauden aikana, stressaantuneen äidin hormonit siirtyvät sikiön verenkiertoon istukan kautta aiheuttaen stressiä myös sikiölle. Stressi hidastaa sikiön aivojen ja hermoverkon kypsymistä, jolloin PHR saattaa jäädä aktiiviseksi jääden Moro-refleksin alle, voimistaen sen vaikutusta. Varsinkin äidin raskausaikana kokeman jatkuvan stressin ja pelon vaikutukset sikiöön PHR:n jatkuvan aktivoitumisen kautta voivat muodostua ylisukupolvisiksi. Toisin sanoen stressaantuneen tai traumatisoituneen äidin lapsilla pelkohalvausrefleksi voi siirtyä seuraavalle sukupolvelle, koska äidin omat, voimakkaat pelkoreaktiot aktivoivat sikiön pelkohalvausrefleksiä toistuvasti. 

PHR:lla on vaikutusta lapsen hyvinvointiin. Kun PHR ei sulaudu ajallaan pois, lapsi on  hälytystilassa ja elämä on ikään kuin kauhun värittämää.  Se voi aiheuttaa erilaisia kammoja (fobiat), vakavaa ahdistusta, kyvyttömyyttä sosiaaliseen kanssakäymiseen,  epäluottamusta ja vaikeutta luottaa ja sitoutua (bounding) toisiin ihmisiin, valikoivaa mutismia, tunne-elämän vaikeuksia, ja edelleen aikuisena johtaa paniikkihäiriöön. Myös nukkuessa PHR saattaa aiheuttaa yöllisiä kauhukohtauksia. Stressi ei päästä irti unessakaan.

Sinällään pelkohalvausrefleksi ei ole paha asia, se on yksi ihmisen suojareflekseistä. Alkujaan sen tarkoituksena on suojata äitiä ja syntymätöntä lasta miltä tahansa uhalta. Kun äiti tuntee itsensä uhatuksi, sikiö jäykistyy kohdussa liikkumattomaksi antaen äidille paremmat mahdollisuudet reagoida uhkaavassa tilanteessa. Pelkohalvausrefleksin aktivoituessa sikiössä tapahtuu hyvin nopeasti seuraavia reaktioita: 

• sikiön välitön motorinen halvaantuminen, sikiö ei liiku
• rajoittaa sikiön ääreisverenkiertoa
• alentaa sikiön sydämen sykettä
• ...mitkä kaikki suojaavat sikiötä vähentämällä altistusta adrenaliinille ja vähentää stressihormoni kortisolin imeytymistä napanuoran kautta sikiön verenkiertoon

Miten pelkohalvausrefleksi näkyy lapsen toiminnassa?

Aktiivinen pelkohalvausrefleksi näkyy kaikkineen lapsen vetäytymisenä eri tilanteista. Vetäytyminen ei aina suinkaan ole hiljaista sivummalle siirtymistä vaan lapsi useimmin huutaa kaiken uuden ja oletettavasti epämiellyttävän edessä. Pelkohalvausrefleksin ollessa aktiivinen usein lapsella

• on huono stressinsietokyky
• hän ahdistuu helposti
• poikkeavat haju- ja makuaistimukset    
• lapsi "jäätyy" paikalleen uhkaavissa tilanteissa sen sijaan että taistelisi tai pakenisi
• yliherkkyys valoille ja äänille (myös Moro!)
• muutoksiin sopeutuminen on vaikeata
• takertuminen
• äärimmäinen väsyminen (fatiikki)
• selektiivinen mutismi (valikoiva puhumattomuus, kyvyttömyys puhua tilanteissa, jossa sitä odotetaan, vaikka puhuminen on jo vakiintunut taito esim. kotiympäristössä)
• hengityksen pidättäminen suuttuessa, järkyttyessä ja säikähtäessä
• uhmaava tai hallitseva käyttäytyminen ilman järkeen käypää syytä

Luokkatilanteissa lapset ja työelämässä aikuiset, joilla pelkohalvausrefleksi ohjailee toimintaa, reagoivat usein jäätymällä sen sijaan, että osoittaisivat pelkoa tai suhtautuisivat asiaan "ihan sama"-asenteella. He antavat usein helposti periksi ja vetäytyvät henkisesti, mikä tekee asioiden oppimisesta erittäin vaikeaa. Mieli ja keho, jotka elävät jatkuvassa pelossa ja stressissä, voivat tehdä kaiken ympärillä olevan ylivoimaisen tuntuiseksi. Paniikkikohtaukset ja ahdistuneisuus korostuvat koulussa ja myöhemmin työympäristössä. 

Mikä voi aiheuttaa pelkohalvausrefleksin säilymisen aktiivisena?

Brandesin (2016) mukaan syyt pelkohalvausrefleksin aktiiviseksi jäämiselle liittyvät aivojen ja hermoston kypsymättömyyteen liittyviin tekijöihin. Jos PHR ei sulaudu luonnollisesti ennen Moro-refleksin ilmaantumista, myös se jää muiden primitiivirefleksien tapaaan hidastamaan ja haittaamaan lapsen siirtymistä kehityksessä eteenpäin. PHR:n aktiiviseksi jäämiseen vaikuttavat seuraavat asiat:

• kemialliset ja muut raskauden aikana käytetyt haitalliset aineet (tupakointi, alkoholinkäyttö, haitalliset lääkkeet, huumeriippuvuus)
• trauma tai vamma raskauden aikana
• äitiä fyysisesti tai psyykkisesti kuormittava raskaus 
• ennenaikainen syntymä
• lapsen syntyminen sektiolla
• imukuppisynnytys
• tunne-elämän vaikeudet ja häiriöt vanhemmilla
  
  

Voiko pelkohalvausrefleksin tunnistaa kehon liikkeistä?

Pelkohalvausrefleksi on hieman hankalampi tunnistaa kuin kuin muut refleksiliikemallit, useimmiten sen tunnistaa aiemmin mainitusta käyttäytymisestä. Morolla sen sijaan on liikekaava, jonka voi tunnistaa.

Vihje: kokeile Viisari-leikkiä, jossa seisot kahden muun ihmisen välissä. Toinen henkilö on pienen matkan päässä etupuolellasi ja toinen vastaavasti takapuolellasi. Pidä jalat yhdessä ja käsivarret kiinni kehossa. Lähde nojaamaan eteenpäin, edessä oleva ihminen ottaa sinut vastaan ja työntää sinut takaisin pystyyn, minkä jälkeen lähdet nojaamaan taaksepäin ja takanasi oleva henkilö ottaa sinut vastaan. Jos pysyt pitämään asennon ilman korjaavia liikkeitä eikä liike aiheuta sinulle tunnereaktioita, sinulla ei todennäköisesti ole "jämiä" Morosta. 

Käy lataamassa pelkohalvausrefleksin ja Moron tunnistamis- ja arviointiohje tästä.

Aktiivinen Moro-refleksi kulkee usein aktiivisen Pelkohalvausrefleksin rinnalla

Moro aiheuttaa liki kaikkien aistiryhmien herkistymistä. Se on vauvan suojarefleksi, jonka laukaisee äkillinen muutos aistimuksissa, kuten kova ääni, äkillinen valon määrän muuttuminen, muutos asennossa. Säikähdyksen jälkeen vauvan raajat ensin ojentuvat (startle) sitten koukistuvat ja tulevat kehon keskilinjaan ja vauva alkaa itkeä.  Usein aktiiviseksi jäänyt Moro tekeekin ympäristöstä kantajalleen liian äänekkään, kovan, kuuman, kylmän, kirkkaan, pimeän... aiheuttaen vaikeuksia vaatteiden pukemisen, siirtyminen ja kaikkien muutoksien kanssa. Koska aistit ovat jatkuvasti ylivirittyneet, eri aistiärsykkeet myös keskeyttävät herkästi keskittymisen ja aiheuttavat hermoston, kehon ja tunteiden nopean siirtymisen taistele-pakene tilaan. Moro on tyypillisin aktiivinen primitiivirefleksi joka liittyy ADHD:een. 

Kun sekä PHR ja Moro ovat aktiivisina saman aikaisesti, ne aiheuttavat yhdessä huomattavia vaikeuksia paitsi aistitiedon säätelyssä, myös sosiaalisessa kanssakäymisessä koska käyttäyminen ja tunnereaktiot stressaavissa tilanteissa voivat lapselle tai aikuiselle itselleenkin olla ennalta-arvaamattomia ja pelottavia. 

Voiko Moroon ja pelkohalvausrefleksiin vaikuttaa? 

Kyllä, pelkohalvausrefleksi että Moro on mahdollista integroida "sulattaa" pois aivan kuten muutkin primitiivirefleksit sensomotorisen valmennuksen keinoin.

 

Kiitos kun luit postauksen, kommentoi alle oliko siitä sinulle hyötyä!
- Sanna, sensomotorinen valmentajasi

PS.

Aktivaattori Sensorinki-uutiskirje ilmestyy 6-10 kertaa vuodessa. Tilaa Sensorinki tästä, saat liittymislahjaksi Aktivaattorin Sensojooga-kortit. Sensojooga-korttien jooga-asennot ovat yleisesti käytettyjä ja tunnettuja jooga-asentoja, mutta jotkut asennoista ovat samanlaisia, joita käytetään sensomotorisessa valmennuksessa integroimaan refleksiliikemalleja. Tämän vuoksi joogaharrastuksella onkin usein mieltä selkeyttävä ja rauhoittava vaikutus!

Lähteet:

Ben-Sasson A.  & A. S. Carter & Briggs-Gowan M. J. : Sensory Over-Responsivity in Elementary School: Prevalence and Social-Emotional Correlates, verkkojulkaisu, 2009

  

Brandes, Bonnie M.Ed.: The Symphony of Reflexes: Interventions for Human Development, Autism, ADHD, CP, and Other Neurological Disorders, 2016

Konicarova, J & 

Bob P.: 

Retained Primitive Reflexes and ADHD in Children. Volume 54, pages 135–138, Activita Nervosas superior, 2012