Aikuiset ja aktiiviseksi jääneet primitiivirefleksit

 Aikuisten aktiiviseksi jääneet primitiivirefleksit?

Jopa 80 prosentilla lapsista on yksi tai useampi aktiiviseksi jääneyt primitiivirefleksi. Eivätkä ne "katoa" mihinkään matkalla aikuisuuteen ellei niitä kuntouteta. Aikuiset oppivat kompensoimaan primitiivirefleksien aiheuttamia hankaluuksia - kuka enemmän tai vähemmän toimivin keinoin. 

Eli kyllä, myös aikuisilla voi olla aktiivisia primitiivirefleksejä. Itse asiassa aika monella on. Itsellänikin on. Aikuisilla kehon asennon hallintaan vaikuttavat primitiivirefleksit jäävät piiloon liikkeen ja lihasten hallinnan alle. Lasten primitiivirefleksejä on huomattavasti helpompi tunnistaa vain havainnoimalla motoriikkaa. Aikuisten primitiivirefleksien kartoittaminen onkin sitten hetkittäin vähän salapoliisin työtä mutta iso osa on houkuteltavissa esiin refleksiä aktivoivilla liikkeillä. 

Kannattaako aikuisilta kuntouttaa primitiivirefleksejä?

Hermosto ja etuotsalohko kypsyvät nykyisen tietämyksen mukaan noin 25-vuotiaaksi, jolloin neuroverkko on vielä melko joustava, jolloin myös sensomotorisella valmennuksella saadaan aikaiseksi hyviä tuloksia. 40 ikävuoden jälkeen hermosto on muuttunut melko stabiiliksi ja uusien hermoyhteyksien luominen on hitaampaa mutta edelleen mahdollista. Eli primitiivirefleksejä on mahdollista kuntouttaa aikuiseltakin. Huomaan kyllä eron omassa (jo stabiloituneessa) hermoverkossa varsinkin jos teen Moron ja pelkohalvausrefleksin harjoitteita säännöllisesti. 

Aikuisilla, joilla on aktiivisia primitiivirefleksejä, on kokemukseni mukaan tiettyjä yhteisiä piirteitä, jotka laskevat elämän iloa ja laatua. 

Ahdistuneisuus, vaihtelevat mielialat ja pelot

Jos aikuinen kärsii toistuvasti suurista ahdistuneisuuden tunteista, tai mielentilat vaihtelevat nopeasti esim. liikkuessa paikasta toiseen tai sinulla on toistuvia pelkoja, esim. pimeän pelko, avoimen tilan pelko jne., Moro-refleksi voi aiheuttaa jatkuvaa virittymistä taistele-pakene-jäädy-tilaan ja nostaa stressihormonit toistuvasti päivän aikana korkeuksiin. 

Herkkyys liikkeen aiheuttamaan pahoivointiin

Matkapahoinvoinnista ja erilaiset (pään) asennonvaihdokset kuten keinuminen keinussa tai keinutuolissa aiheuttaa huonoa oloa. Tämä viittaa useaankin aktiiviseksi jääneeseen primitiivirefleksiin, jotka vaikuttavat vestibulaarisen eli tasapainoaistin tuottaman aistitiedon käsittelyyn. 

Vaikeus istua paikallaan

Jatkuva tarve liikkua istuessa, istuskelu toisen tai molempien jalkojen päällä, nojailu kyynärpäillä pöytään ja leuan tukeminen käsiin, istuminen välillä tuolin etureunalla ja välillä perällä. Muisto siitä, että lapsena oli kiva liukua tuolista pöydän alle. Nämä voivat olla merkkejä aktiiviseksi jääneistä primitiivireflekseistä Spinal Galant, STNR ja ATNR. 

Kirjoitan usein lapsista ja sensomotorisesta valmennuksesta heidän kanssaan, lapsilla kun aktiiviseksi jääneet liikemallit ja niiden vaikutukset näkyvät selvästi. Osa aikuisen sensomotorisesta alkuarvioista liittyykin haastattelun muodossa siihen, näkyikö tietyn tyyppisiä haasteita jo lapsuudessa. Valtaosaa kuntoutuksessa käytetyistä menetelmistä voi käyttää myös aikuisten kanssa. Jos siis työskentelet aikuisasiakkaiden kanssa ja mietit onko osa hänen hankaluuksiensa vyyhdestä aktiiviseksi jääneiden primitiivirefleksien aiheuttamaa, ja hyötyisikö aikuinen sensomotorisesta valmennuksesta, niin esimerkiksi Aktivaattorin Sensomotorisen valmennuksen perusteet -koulutuksessa käytävät arviointi- ja kuntoutusmenetelmät soveltuvat käytettäväksi aikuisten kanssa paremmin kuin hyvin. 


Tekstin lähteenä käytetty teosta Goddard Blythe, S. 2014. Neuromotor Immaturity in Children and Adults. 

Morot Morolle! - Moro-refleksi aiheuttaa stressiä

Se on moro!

Enkä nyt suinkaan kirjoita tamperelaisten morottelusta, vaikka Tampereella morottajiakin todennäköisesti elää useampia kappaleita. Kirjoitan suojaheijaste Morosta, siitä mitä vauvoilta testataan neuvolassa. Moron pitäisi häipyä pienen ihmisen normaalin kehityksen tieltä noin 4 kk ikäisenä. Vaan jos Moro ei häivy vaan jääkin piilottelemaan ja tuikahtaa esiin aina sille sopivissa tilanteissa?

Moro on ei-tahdonalainen reaktio siihen jos joku jekuttaa sinua niin lahjakkaasti että säikähdät - sitten sinun tekee mieli lyödä tai juosta karkuun. Aktiivinen Moro saa aikaan taistele-pakene -reaktion.

Säikähtäminen on sinällään normaali reaktio, jos sinulla ei ole aktiivista Moroa, palaudut säikähdyksen jälkeen toimintakykyiseksi melko nopsaan ja pystyt tekemään tietoisia ratkaisuja mahdollisesti uhkaavassa tilanteessa. Pystyt huoletta nauramaan jo lyhyen hetken kuluttua.

Jos sen sijaan Moro on aktiivinen, säikähdettyäsi sinussa tapahtuu seuraava reaktio: Kiihdyt välittömästi, hengität hyvin nopeasti sisään ja ulos. Verenpaineesi nousee. Puna lehahtaa kasvoillesi. Kätesi ja jalkasi pyrkivät ensin ojentumaan ja sitten palaamaan kehon lähelle, sinun voi olla hetkellisesti vaikea hallita liikkeitäsi. Samalla elimistösi alkaa tuottamaan adrenaliinia ja kortisolia, saaden aikaan taistele-pakene reaktion. Ja kun tämä toistuu jatkuvasti, se heikentää immuniteettiasi. 

Esimerkkinä: Isäni, joka on jekuttamisen mestari, kertoi joskus saunassa että jos saunassa kurkistaa saunatakin hihaan, voi nähdä kerralla kaikki taivaan tähdet saunan yläpuolella. Minä kurkistamaan saunatakin hihasta ja isä kaatoikin hihasta vettä kasvoilleni. 4-vuotiaan itkupotkuraivolla muistan ajatelleeni että nyt kuristan isän. En sitten kuitenkaan kuristanut mutta muistan lyöneeni isää vaikka pienenä olin isän tyttö. 

Morolla on mukanaan seuralaisia

• aistiherkkyyksiä: maailma on liian kirkas, liian kovaääninen, liian karhea, liian nopea
• isoja hätkähdyksiä: tuntuu että keho reagoi voimallisesti pieniinkin ärsykkeisiin
• pelokkuus: heikko pärjääminen sosiaalisissa tilanteissa
• pienet voimat: nopeaa fyysistä uupumista ja fatiikkioireita
• heikko immuniteetti: lapsena toistuvat korvatulehdukset, toistuvat flunssakierteet, astmataipumus, allergiat, atopia
• Ailahtelevuus: mielialojen nopea vaihtelevuus, jatkuva virittyminen taistele-pakene-tilaan ja palautuminen
• Tarve hallita tilanteita: manipulointi
• Vaikeus joustaa
• Vaikea sopeutuminen muutoksiin, muutosten vastustaminen (oli kyse vaatteiden pukemisesta tai lähtemisestä matkalle tai siirtyminen viereiseen huoneeseen tai kylpyveden laskeminen pois ammeesta)
• Ahdistuneisuus
• Vaikeus tehdä päätöksiä 
• Hyperventilointitaipumus
• Migreeni
• Pelot: pimeänpelko, ötökkäkammo, sosiaalisten tilanteiden pelko, torikammo...
• Herkkä reagointi pään asennon muutoksiin (vestibulaariaisti): matkapahoinvointi, huono tasapaino

Jos tunnistat näitä piirteitä itsestäsi, sinulle on huonoja ja hyviä uutisia. Huonot: Sinulla on todennäköisesti aktiivinen Moro. Hyvät: Moroa on mahdollista rauhoittaa, jopa päästä kokonaan eroon. 
Miten se tapahtuu?
1. Käy lataamassa tästä linkistä Aktivaattorin Moroarvio ja tee se!

2. Ilmoittaudu tästä Morot Morolle-haasteeseen, joka on kahdeksan viikon haaste hankkiutua Morosta eroon. 
3. Morosta ei ole liian myöhäistä hankkiutua eroon. Paras hetki oli kun olit 4 kk ikäinen. Seuraavaksi paras hetki on nyt! Ilmoittaudu haasteeseen tästä!

Aistiherkkyydet ovat yhteydessä sensomotoriikkaan

Aistiherkkyydet ja sensomotoriikka kulkevat käsi kädessä lapsen kehityksessä

Näköaistin yliherkkyys, kuulo- ja tuntoyliherkkyydet ovat yleisimpiä aistitiedon käsittelyn haasteita, jotka tulevat esiin varsinkin lasten arjessa. Päiväkodit ja koulut ovat harvemmin suunniteltu siten, että rakennusten akustiikka, materiaalivalinnat ja eri toimintojen sijoittelu (kuten vaikka eteistilat joissa riisutaan ja puetaan ulkovaatteita) olisivat kovin aistiystävällisesti toteutettu. Tyypillistä on tilojen kaikuminen, isot lapsimäärät suhteessa tilaan, stimuloiva värien käyttö, sokkeloiset siirtymät esim. ruokailutiloihin, eteistiloissa säilytyskalusteet, vaatteiden ripustaminen ja tarvikkeet ovat sijoiteltu korkealle, ja usein ahtaasti, jolloin ne lapsen näkökulmasta näyttävät vyöryvän päälle. 

Miten aistiherkkyys ilmenee lapsella?

Aistitiedon käsittely itsessään on monimuotoinen prosessi. Hermosto ottaa vastaan eri aistien tuomaa tietoa ja reagoi siihen, usein huomaamattamme. Pystymme toimimaan ja mukauttamaan toimintaamme suhteessa aistien tuottamiin viesteihin. Itsessään aistitiedon prosessointi on näkymätöntä mutta käyttäytymisemme eri tilanteissa tuo aistitiedon käsittelyä, tai sen vaikeuksia näkyväksi. Yleisimmin aistiyliherkkyydet tulevat kokemukseni mukaan näkyviin siirtymissä, kun vaihdetaan toiminnasta toiseen tai fyysisesti siirrytään tilasta toiseen. Siirtymiin liittyy lähes aina muutos myös aistiympäristössä.

Mieti vaikka talviaikaan ulos lähtemistä,  eteistilan ahtauttaa ja hälinää, asioita ja esineitä jotka eteistiloissa ovat lapsen yläpuolella, kiristäviä, kiertäviä saumoja ja resoreita, sisä- ja ulkovaatteiden eri materiaaleja, monia sukkia talvikengissä ja lopulta hikoilun ja hikeentymisen kautta siirrytään lämpötilasta toiseen. 

Aistitiedon käsittely voi olla aliherkkää...

Jos lapsi kolhii itseään toistuvasti eikä juuri ilmaise kipua kolhuja saadessaan, ei reagoi kun häntä koskettaa jalkapohjiin, laittaa suuhunsa vielä viisivuotiaanakin toistuvasti asioita ja esineitä, jotka eivät suuhun kuulu ja nauttii erityisesti rouskuvista syötävistä eikä reagoi jääneeseen porkkanaraasteeseen kasvoillaan, voi päätellä että tuntoaisti saattaa olla aliherkkä. 

Aistiedon käsittely voi olla yliherkkää...

Joku toinen lapsi reagoi voimakkaasti hiharesoreihin, rukkasen varsiin, sukkiin, sukan saumoihin, vaatteiden tuotelappuihin. Ruokavalio saattaa koostua banaanijogurtista, lauantaimakkarasta ja perunamuusista koska niissä "ei ole kökköjä". Lisäksi päänahka saattaa olla niin herkkä, ettei hiuksia saa pestyä tai harjattua ilman raivoisaa sotaa. Kädet eivät saa sotkeentua ja sormivärit ja ovat kauhistus!
Tällöin voi päätellä että tuntoaisti on yliherkkä. 

...ja aistihakuista

jolloin lapsi hakee aistikokemuksia kaiken aikaa. Juoksee, törmää, pyörii, hyppää, roikkuu pää alaspäin eikä ikinä tunnus saavan mistään tarpeekseen. 

Lisäksi nämä kaikki voivat olla läsnä lapsen aistitiedon käsittelyssä läsnä saman aikaisesti!

Sensomotoriikka vaikuttaa aistitiedon käsittelyyn

Aktiiviset refleksiliikemallit vaikuttavat lapsen sensomotoriikkaan ja aiheuttavat poikkeavaa aistitiedon käsittelyä. 

Moro on automaattinen reaktio äkilliseen aistimuksiin

Mikä tahansa - kuten kirkas valo, muutos pään asennossa, lämpötilan muutos, kovat äänet, voimakas tuoksu tai kosketus - voivat aktivoida Moron. Useimmilta aistiyliherkiltä lapsilta ja aikuisilta löytyy aktiivinen Moro-refleksin liikemalli. Maailma voi tuntua jättimäiseltä hiekkapaperiarkilta, joka hankaa liikaa joka suunnasta - liian äänekäs, liian kirkas, liian karhea ja kivulias. Ylimääräisiä aistimuksia voi olla vaikea suodattaa pois ja hermosto ylikuormittuu helposti. Tyypillisiä Moron aiheuttamia aistiyliherkkyyksiä ovat pään alueen, käsien ja jalkojen alueen tuntoyliherkkyys, ääniyliherkkyys ja näköaistin yliherkkyys, esim. kirkkaat valot ja loisteputket tuntuvat epämiellyttäviltä. (Goddart Blythe, S.  2005) 

Spinal Galant on yhteydessä hyperaktiivisuuteen ja hypersensitiivisyyteen

Vyötärön ja lantion alueen vaatteet ja tuolin selkänojaan nojaaminen saattavat laukaista Spinal Galantin refleksiliikemallin. Olet ehkä pukenut vaippaa vauvalle, joka kiemurtelee vaippaa vaihtaessa niin että teillä molemmilla on hiki? Myöhemmin hänelle on ollut vaikea löytää housuja, jotka olisivat tuntuneet jalassa mukavilta. Pesulaput hankaavat ja saumat tuntuvat itkettävän ikäviltä? Vaatteista on aina pitänyt leikata laput irti? Selkänojallisessa tuolissa istuminen on levotonta, aina kun lapsen alaselkä osuu tuoliin, hän korjaa asentoaan joko siirtymällä istumaan tuolin etuosaan tai nojaa vain yläselällä selkänojaan. Ja vaihtamalla asentoa hetken kuluttua taas uudelleen. Jatkuvan asennon vaihtamisen vuoksi hänen on vaikea paitsi pysyä paikallaan mutta myös keskittyä. On mahdollista että lapsi yökastelee vielä yli 5-vuotiaana.

Useilla ADHD-oirehtivilla lapsilla on aktiivinen Moron ja Spinal Galantin liikemalli ja aistiyliherkkyydet ovat tyypillisiä hyperaktiivisilla ja reaktioherkillä lapsilla. 

Pääset tästä linkistä lataamaan Aktivaattori valmennuspalvelun arvio-ohjeen, jonka avulla voit testata ovatko Spinal Galant tai Moro-refleksit aktiiviset. 

Miten tukea aistiyliherkkää lasta?

Sensomotorinen valmennus on yksi vaihtoehto auttaa lasta jolla on aistiyliherkkyyksiä. Jos latasit arvio-ohjeen ja teit arvion lapsen kanssa ja lapsella oli aktiivisena jompi kumpi tai molemmat liikemallit, lapsesi hyötyy sensomotorisesta valmennuksesta. 

Helpoin reitti sensomotoriseen valmennukseen kulkee tästä, Aktivaattorin sensomotorinen minivalmennus tapahtuu mukavasti kotonasi, juuri silloin kun se sopii sinulle ja lapsellesi. 

Kiitos kun luit tämän tekstin!

Terveisin sensomotorinen valmentajasi Sanna

Lähde: Goddart Blythe, S. 2005. Well balanced child: Movement and early learning

Voiko trauma laukaista primitiivirefleksin uudelleen?

Tiettävästi jotkut primitiivirefleksit voivat aktivoitua uudelleen trauman tai onnettomuuden yhteydessä. Vaikutukset voivat olla huomattavat niin henkiseen kuin fyysiseen toimintakykyyn. Jos kärsit trauman tai onnettomuuden jälkeen pitkittyneistä kivuista ja oireista, joille ei tunnu löytyvän mitään selitystä, refleksikartoituksesta voi olla sinulle hyötyä. 

Kolme yleisintä refleksiliikemallia

Pelkohalvausrefleksi aktivoituu usein henkisen tai fyysisen trauman yhteydessä

Kinesiologi Moira Dempseyn sekä toimintaterapeutti Sonia Storyn mukaan Pelkohalvausrefleksi saattaa aktivoitua henkisesti rankassa traumatilanteessa, kuten pahoinpitelyn yhteydessä tai tilanteessa, jossa ihminen tuntee jääneensä kertakaikkisen yksin selviytymään ylivoimaisesta tapahtumasta. Vaikka ihminen saisi trauman jälkeen henkistä apua, myös keho voi tarvita apua selviytyäkseen tilanteesta eteenpäin. 

Aktiivinen pelkohalvausrefleksi aiheuttaa mm:

• Pinnallista hengitystä, hengitysvaikeuksia
• Ahdistuneisuutta
• Epävarmuutta, heikkoa itsetuntoa
• Masentuneisuutta, eristäytymistä, vetäytymistä
• Jatkuvaa kuormittuneisuuden tunnetta
• Haasteita siirtymissä ja muutoksissa
• Äärimmäistä ujoutta ja ryhmätilanteiden pelkoa
• Liiallista hämmentymisen pelkoa, ja ylikorostunutta itsetarkkailua
• Vetäytymistä koskettaessa
• Valikoivaa puhumattomuutta
• Unihäiriöitä
• Syömishäiriöitä
• Eroahdistusta tärkeistä ja rakkaista ihmisistä
• Aggressiivista tai kontrolloivaa käyttäytymistä, huomion vaatimista
• Äärimmäistä epäonnistumisen pelkoa tai turhautumista
• Pelkotiloja, fobioita (pimeän pelko, ötökkäkammo jne...)
• Pakko-oireisia häiriöitä

Moro-refleksi aktivoituu usein päävamman yhteydessä

Moro-refleksi on toinen trauman yhteydessä aktivoituva refleksi. Laukaisijana toimii useimmiten kaatuminen tai muu onnettomuus, jonka yhteydessä syntyy pienempi tai suurempi aivovamma. Moro-refleksin pitkäaikaisia vaikutuksia ovat muun muassa:

• Nukahtamisvaikeudet, univaikeudet
• Ärsyyntymiskynnys madaltuu, reagointi vihalla tai voimakkaalla tunnereaktiolla
• Ujous, arkuus
• Heikko tasapaino ja koordinaatio
• Heikot voimat
• Liike- ja matkapahoinvointi
• Ruoansulatuksen vaikeudet, herkkyys verensokerin vaihteluille
• Heikko immuunipuolustus, astma, allergiat ja infektioherkkyys (kehon kortisolitaso on taistele-pakene-tilan vuoksi jatkuvasti koholla)
• Liiallinen herkkyys valolle, äänille, tuntoaistimuksille ja hajuille
• Vaikeus sopeutua muutoksiin
• Yliaktiivisuuden ja voimakkaan väsymyksen vuorottelu
• Häiriöherkkyys, vaikeudet suodattaa ylimääräiset aistiärsykkeet pois
• Hankaluudet saada pallo kiinni
• Vaikeudet visuaalisessa hahmottamisessa
• Heikko keskivartalon voima

TLR voi olla kutsumaton vieras peräänajo-onnettomuuden jälkeen

TLR (Tooninen labyrinttirefleksi) voi aktivoitua autokolarissa, missä pää pääsee nytkähtämään hallitsemattomasti esim. peräänajon aiheuttaman äkkipysähdyksen seurauksena. Näitä vammoja kutsutaan ns. piiskaniskuvammoiksi. TLR:lla on seuraavanlaisia vaikutuksia: 

• Tasapainon ja kordinaation ongelmat (esim. rappusten kiipeäminen tai laskeutuminen voi olla vaikeata, jolloin ihminen kiipeää ja laskeutuu rappunen kerrallaan ja aloittaa laskeutumisen aina samalla jalalla)
• Kumara pystyasento
• Uupuminen
• Lihastonuksen epätasapaino
• Välimatkojen, syvyyden tilan ja vauhdin arvioimisen vaikeudet
• Korkean paikan kammo
• Matka- tai liikepahoinvointi
• Näköaistin, puheen ja kuulemisen vaikeudet
• Taipumus karsastukseen
• Jäykät, nykivät liikkeet
• Vaikeus seurata suunta- tai liikkumisohjeita
• Heikko keskivartalon voima

Jos mietit voiko sinulla on sensomotoriikan haasteita, käy tekemässä Aktivaattorin ilmainen sensomotoriikan alkukartoitus täältä. Se vaatii sinulta vain kirjautumisen ja kahdeksan liikkeen tekemisen vaivan. 

Rytmiset liikkeet auttavat sulauttamaan refleksiliikemalleja

 Rytmiset liikkeet ovat olennainen osa sensomotorista valmennusta. Lisäksi ne ovat yksinkertaisia ja helppoja tehdä ja niillä joidenkin lasten kohdalla on ihan uskomaton vaikutus! Rytmiset liikkeet vaikuttavat erityisesti aivojen limbisen alueen kypsymiseen, samaan alueeseen jossa aktivoituvat mm. tunteet ja ennen kaikkea taistele-pakene-jäädy -reaktiot. 

Rytmiset liikkeet auttavat aivoja, kehoa ja aistijärjestelmää kypsymään jolloin hermoverkon ja kehon on helpompi vastustaa refleksiliikemallien aiheuttamia ylimääräisiä ärsykkeitä. Rytmiset liikkeet  rauhoittavat, usein lapset nauttivat niistä koska ne tuovat hoivaamisen ja yhteenkuulumisen tunteita. Ne rauhoittavat parasympaattista hermostoa koska niiden avulla Moro- ja pelkohalvausrefleksi alkavat integroitua. 

Rytmiset liikkeet valmistelevat lapsen - ja aikuisen - hermoverkon varsinaiseen refleksiliikemallien sulauttamiseen. Rytmisten liikkeiden vaikutukset tulevat näkyviin muutamien viikkojen aikana liikkeiden tekemisen aloituksesta. 

Jos lapsellasi on yliherkyyttä äänille, valoille, hajuille, mauille ja vaatteiden pukeminen hiha- ja lahjelukkoineen sekä tuntoaistimuksineen tuottaa haasteita, paljon vaikeuksia kaverisuhteissa, ahdistuneisuutta, vihaisuutta, aggressiivista käyttäytymistä tai suuri tarve kontrolloida kaikkea ilman syytä, hän erittäin todennäköisesti hyötyy rytmisistä liikkeistä. 

Sinun ja lapsesi kehityksen tueksi löydät täältä Aktivaattorin sensomotorisen minivalmennuksen. Minivalmennuksessa opit tekemään lapsesi kanssa seitsemän rytmisen liikkeen sensomotorista kehitystä tukevan "hytkyttelyjumpan", mikä auttaa teitä elämään tasapainoisempaa elämää. Koska kaikilla lapsilla aivojen ja hermoston kehitys on kesken, voit tehdä liikkeitä kaikkien lastesi kanssa, vaikka selkeitä merkkejä refleksiliikemalleista ei olisikaan. 

Pääset ostamaan valmennuksen Aktivaattorin verkkokurssikaupasta klikkaamalla tätä linkkiä.