Aistiherkkyydet ovat yhteydessä sensomotoriikkaan

Aistiherkkyydet ja sensomotoriikka kulkevat käsi kädessä lapsen kehityksessä

Näköaistin yliherkkyys, kuulo- ja tuntoyliherkkyydet ovat yleisimpiä aistitiedon käsittelyn haasteita, jotka tulevat esiin varsinkin lasten arjessa. Päiväkodit ja koulut ovat harvemmin suunniteltu siten, että rakennusten akustiikka, materiaalivalinnat ja eri toimintojen sijoittelu (kuten vaikka eteistilat joissa riisutaan ja puetaan ulkovaatteita) olisivat kovin aistiystävällisesti toteutettu. Tyypillistä on tilojen kaikuminen, isot lapsimäärät suhteessa tilaan, stimuloiva värien käyttö, sokkeloiset siirtymät esim. ruokailutiloihin, eteistiloissa säilytyskalusteet, vaatteiden ripustaminen ja tarvikkeet ovat sijoiteltu korkealle, ja usein ahtaasti, jolloin ne lapsen näkökulmasta näyttävät vyöryvän päälle. 

Miten aistiherkkyys ilmenee lapsella?

Aistitiedon käsittely itsessään on monimuotoinen prosessi. Hermosto ottaa vastaan eri aistien tuomaa tietoa ja reagoi siihen, usein huomaamattamme. Pystymme toimimaan ja mukauttamaan toimintaamme suhteessa aistien tuottamiin viesteihin. Itsessään aistitiedon prosessointi on näkymätöntä mutta käyttäytymisemme eri tilanteissa tuo aistitiedon käsittelyä, tai sen vaikeuksia näkyväksi. Yleisimmin aistiyliherkkyydet tulevat kokemukseni mukaan näkyviin siirtymissä, kun vaihdetaan toiminnasta toiseen tai fyysisesti siirrytään tilasta toiseen. Siirtymiin liittyy lähes aina muutos myös aistiympäristössä.

Mieti vaikka talviaikaan ulos lähtemistä,  eteistilan ahtauttaa ja hälinää, asioita ja esineitä jotka eteistiloissa ovat lapsen yläpuolella, kiristäviä, kiertäviä saumoja ja resoreita, sisä- ja ulkovaatteiden eri materiaaleja, monia sukkia talvikengissä ja lopulta hikoilun ja hikeentymisen kautta siirrytään lämpötilasta toiseen. 

Aistitiedon käsittely voi olla aliherkkää...

Jos lapsi kolhii itseään toistuvasti eikä juuri ilmaise kipua kolhuja saadessaan, ei reagoi kun häntä koskettaa jalkapohjiin, laittaa suuhunsa vielä viisivuotiaanakin toistuvasti asioita ja esineitä, jotka eivät suuhun kuulu ja nauttii erityisesti rouskuvista syötävistä eikä reagoi jääneeseen porkkanaraasteeseen kasvoillaan, voi päätellä että tuntoaisti saattaa olla aliherkkä. 

Aistiedon käsittely voi olla yliherkkää...

Joku toinen lapsi reagoi voimakkaasti hiharesoreihin, rukkasen varsiin, sukkiin, sukan saumoihin, vaatteiden tuotelappuihin. Ruokavalio saattaa koostua banaanijogurtista, lauantaimakkarasta ja perunamuusista koska niissä "ei ole kökköjä". Lisäksi päänahka saattaa olla niin herkkä, ettei hiuksia saa pestyä tai harjattua ilman raivoisaa sotaa. Kädet eivät saa sotkeentua ja sormivärit ja ovat kauhistus!
Tällöin voi päätellä että tuntoaisti on yliherkkä. 

...ja aistihakuista

jolloin lapsi hakee aistikokemuksia kaiken aikaa. Juoksee, törmää, pyörii, hyppää, roikkuu pää alaspäin eikä ikinä tunnus saavan mistään tarpeekseen. 

Lisäksi nämä kaikki voivat olla läsnä lapsen aistitiedon käsittelyssä läsnä saman aikaisesti!

Sensomotoriikka vaikuttaa aistitiedon käsittelyyn

Aktiiviset refleksiliikemallit vaikuttavat lapsen sensomotoriikkaan ja aiheuttavat poikkeavaa aistitiedon käsittelyä. 

Moro on automaattinen reaktio äkilliseen aistimuksiin

Mikä tahansa - kuten kirkas valo, muutos pään asennossa, lämpötilan muutos, kovat äänet, voimakas tuoksu tai kosketus - voivat aktivoida Moron. Useimmilta aistiyliherkiltä lapsilta ja aikuisilta löytyy aktiivinen Moro-refleksin liikemalli. Maailma voi tuntua jättimäiseltä hiekkapaperiarkilta, joka hankaa liikaa joka suunnasta - liian äänekäs, liian kirkas, liian karhea ja kivulias. Ylimääräisiä aistimuksia voi olla vaikea suodattaa pois ja hermosto ylikuormittuu helposti. Tyypillisiä Moron aiheuttamia aistiyliherkkyyksiä ovat pään alueen, käsien ja jalkojen alueen tuntoyliherkkyys, ääniyliherkkyys ja näköaistin yliherkkyys, esim. kirkkaat valot ja loisteputket tuntuvat epämiellyttäviltä. (Goddart Blythe, S.  2005) 

Spinal Galant on yhteydessä hyperaktiivisuuteen ja hypersensitiivisyyteen

Vyötärön ja lantion alueen vaatteet ja tuolin selkänojaan nojaaminen saattavat laukaista Spinal Galantin refleksiliikemallin. Olet ehkä pukenut vaippaa vauvalle, joka kiemurtelee vaippaa vaihtaessa niin että teillä molemmilla on hiki? Myöhemmin hänelle on ollut vaikea löytää housuja, jotka olisivat tuntuneet jalassa mukavilta. Pesulaput hankaavat ja saumat tuntuvat itkettävän ikäviltä? Vaatteista on aina pitänyt leikata laput irti? Selkänojallisessa tuolissa istuminen on levotonta, aina kun lapsen alaselkä osuu tuoliin, hän korjaa asentoaan joko siirtymällä istumaan tuolin etuosaan tai nojaa vain yläselällä selkänojaan. Ja vaihtamalla asentoa hetken kuluttua taas uudelleen. Jatkuvan asennon vaihtamisen vuoksi hänen on vaikea paitsi pysyä paikallaan mutta myös keskittyä. On mahdollista että lapsi yökastelee vielä yli 5-vuotiaana.

Useilla ADHD-oirehtivilla lapsilla on aktiivinen Moron ja Spinal Galantin liikemalli ja aistiyliherkkyydet ovat tyypillisiä hyperaktiivisilla ja reaktioherkillä lapsilla. 

Pääset tästä linkistä lataamaan Aktivaattori valmennuspalvelun arvio-ohjeen, jonka avulla voit testata ovatko Spinal Galant tai Moro-refleksit aktiiviset. 

Miten tukea aistiyliherkkää lasta?

Sensomotorinen valmennus on yksi vaihtoehto auttaa lasta jolla on aistiyliherkkyyksiä. Jos latasit arvio-ohjeen ja teit arvion lapsen kanssa ja lapsella oli aktiivisena jompi kumpi tai molemmat liikemallit, lapsesi hyötyy sensomotorisesta valmennuksesta. 

Helpoin reitti sensomotoriseen valmennukseen kulkee tästä, Aktivaattorin sensomotorinen minivalmennus tapahtuu mukavasti kotonasi, juuri silloin kun se sopii sinulle ja lapsellesi. 

Kiitos kun luit tämän tekstin!

Terveisin sensomotorinen valmentajasi Sanna

Lähde: Goddart Blythe, S. 2005. Well balanced child: Movement and early learning