Reflekseillä on vaikutusta suun motoriikan ongelmiin

Primitiivirefllekseillä on vaikutusta suun motoriikan ongelmiin - narskutteletko sinä hampaitasi tai pureskeletko kynsiäsi tai kyniä?

Suun motoriikan ongelmat voivat tulla näkyviksi normaalia runsaampana kuolaamisena, epäsiistinä ruokailuna ruan tippuessa suusta, pienien kerta-annosten syömisenä, kielen työntymisenä ulos suusta esim. saksilla leikatessa ja vaikkapa varpailla kävellessä, tavaroiden tai vaatteiden pureskeluna. Nämä ovat tyyppillisimmät merkit siitä kun oraalimotoriikan haasteet johtuvat kypsymättömästä sensomotoriikasta

Suun alueen motoriikkaan vaikuttaa usea primitiivirefleksi

Lapsen - ja aikuisen - suun motoriikaan vaikuttaa usempikin refleksi. Snout-rooting ja sucking ovat refleksejä, jotka mahdollistavat pienen vauvan ravinnonsaannin - rinnan hamuamisen ja imemisen sekä turvan ja hoivan saamisen. Lue Snout - sucking:ista lisää tästä. Kun refleksi on aktiivinen, kasvojen alaosaan ihon koskettaminen saa aikaan suun aukeamisen ja nielaisureaktion. Usein nämä lapset kokevat esim. kasvojen pesemisen ja suun pyyhkimisen vastenmielisinä kasvojen tuntoherkkyyden vuoksi. 

Palmar grasp - joka omana aikanaan mahdollistaa vauvalle kädellä kiinni tarttumisen esineisiin - aiheuttaa sekä hienomotoriikan että suun motoriikan pulmia koska käden käyttö - vaikkapa saksilla leikkaaminen - aiheuttaa kielen myötäliikkeitä suussa ja käden voimankäyttöä tarttuessa kynään on vaikea hallita. Olet varmasti nähnyt sekä lapsia että aikuisia, joiden suu liikkuu samalla kun hän käyttää saksia tai kynää? Usein näillä lapsilla on liiallista herkkyyttä kämmenen tuntoaistissa. Voit ladata ilmaisen suun ja käden refleksien arvio- ja hoito-ohjeen tästä.

Sotkuisilla ruokailijoilla on vaihtelua suun alueen tonuksessa eli lihasjänteydessä

STNR että TLR vaikuttavat ylävartalon tonukseen eli lihasjänteyteen eikä suun alue ole tästä erillään. Kun tonus vaihtelee niskan asennon mukaan, se vaikuttaa myös osaltaan suun motoriikkaan. Näille lapsille on tyypillistä sottainen ruokailu, ruoan tippuminen suusta koska suu ja huulet eivät syödessä sulkeudu kunnolla. Samalla STNR vaikeuttaa silmä-käsiyhteistyötä, jolloin ruokailuvälineen vieminen suuhun itsessään on työlästä. 

Plantar Grasp on yhteydessä hampaiden narskutteluun eli bruksismiin

Plantar Grasp, joka on jalkapohjan alueen refleksi, vaikuttaa ollessaan aktiivinen koko kehon etulinjan faskioihin. Kun päkiän lateraalipuolelle vetää päkiän kanssa samansuuntaisen viivan ja varpaat alkavat kipristää, on refleksi aktiivinen. Vanhemmilla lapsilla ja aikuisilla Plantar grasp on sellaisenaan harvinainen mutta heillä merkki refleksin aktiivisuudesta on että kädet nousevat vatsan/rinnan eteen varpailla noustessa ja samalla voi havaita suun alueella liikettä. Aktiivinen Plantar Grasp aiheuttaa kireyttä leuan ja niskan alueen lihaksissa ja löytyy yllättävän monelta hampaiden narskuttelijalta. 

Suun alueen sensomotoriikan tukemiseen vinkkejä:

1. Tämä linkki vie sinut videoon jossa saat ohjeen paperilumipallosotaa varten, sen avulla hoidetaan sekä hienomotoriikan että suun motoriikan haasteita

2. Vaihtelevat välipalat; rouheat syötävät kuten näkkäri, hapankorppu, popcorn, porkkana, omena, kuivat kauratyynymurot. Mehukkaat syötävät kuten ananas, säilykepersikka, vesimeloni. Jäädytetyt hedelmät (viinirypäleet, mango, kiivi) ja jääpalat

3. Jos Plantar Grasp on aktiivinen, viritä kasvopyyhkeestä hampaiden pesun ajaksi lattialle altaan eteen napakka rulla ja seiso sen päällä hampaiden pesun ajan. Tästä pääset katsomaan videon jossa näet miten arvioidaan Plantar Grasp ja Babinski, joka on toinen jalkojen alueella vaikuttava refleksi sekä keinoja niiden hoitamiseen

4. Suun alueen refleksin hoito-ohjeet löydät tästä.

Kuluvatko sukkasi puhki isovarpaan kohdalta?

Voidaanko puhua hetki varpaista?

Hajoavatko sukkkasi ja kenkäsi toistuvasti isovarpaan kohdalta?

Vaikka huolehtisit kynsien leikkaamisesta hyvin? Huomaatko joskus jännittyneenä isovarpaittesi nousevan ylös? Tai vastaavasti isovarpaasi taipuu alas? Sinulla todennäköisesti on aktiivisena Babinski-refleksi tai sen "vastinpari" FTG, jolloin isovarvas kääntyy alas. Kurkkaapa kenkiisi, kaivavatko varpaasi kuopat pohjallisiin tai onko isovarpaan kohdalle kengän kärkeen noussut patti? Ja jotta asia ei olisi niin yksinkertainen, jalan alueella vaikuttaa vielä Plantaari-refleksi, joka taasen saa varpaat kipristelemään kun päkiää tai kantapäätä kosketetaan sopivaan kohtaan. Babinski-refleksi ohjaa jalkaa oppimaan ojentumaan ja Plantaari-refleksi taasen kipristymään. Nämä jalan liikkeet tarvitaan kehityksen eri vaiheissa; ryömiessä, kävellessä, jalkoja ulos ja sisään kääntäessä. 

Nämä kolme refleksiliikemallia valmistelevat varpaat ja jalat niiden tärkeistä roolia eli pystyssä olemista varten. Ihmisen pisimmät hermoradat kulkevat juurikin aivoista varpaisiin asti. Isovarvas ja sen toiminta on ratkaisevan tärkeää kävelemiselle, juoksemiselle ja hyppäämiselle ja ennen kaikka TASAPAINOLLE. Esimerkiksi rappusten kiipeäminen vaati varpaiden juuri oikea-aikaisen ojentumisen. Kaikkiaan jalan alueen refleksit vaikuttavat tasapainon ylläpitämiseen ja kokonaismotoriikkaan. 

 Jalkojen alueen refleksit ovat yhteydessä myös kielen kehitykseen

Kun seuraat pientä vauvaa, näet kuinka hänen varpaansa liikkuvat kun hän lepertelee ja ääntelee selällään ollessaan. Jos jalkojen alueen refleksit eivät integroidu riittävän hyvin ryömimisvaiheessa, ne aiheuttavat kireyttä jalkojen alueella istumaan ja kävelemään opetellessa. Tästä johtuu että jotkut lapset nousevat helposti kävelemään varpaillaan. Ph. D. Carla Hannafordin Smart Moves -kirjan mukaan kielellisten vaikeuksien ja kireiden jalkojen välillä olisi yhteys toisiinsa. 

Yleisimpiä haasteita liittyen aktiivisiin jalan alueen reflekseihin:

• lapsi ryömii vain lyhyen aikaa tai ei ollenkaan
• vaikeuksia kävelemään oppimisessa
• heikko tasapaino
• nilkan heikkous ja nyrjähdykset
• motorinen suunnittelu voi olla työlästä
• kompastelu ja helposti kaatuminen
• portaissa kompurointi
• varpailla käveleminen
• kenkien pukeminen on vaikeata kun varpaat kipristyvät
• puheen kehityksen viivästymät
• aikuisena alaselkäkivut kävellessä ja seistessä
• jalat kutisevat herkästi
• jäykät jalat
• juokseminen on kömpelöä    
• säärten alueen arkuus        
• lattajalkaisuus
• säärten alueen arkuus
• hampaiden narskutus tai kirskutus öisin
• kielen liikkuminen suussa ja ulostyöntyminen karkeamotorisen toiminnan yhteydessä (kielen liikkuminen suussa kirjoittamisen tai saksilla leikkaamisen yhteydessä liittyy käden alueen reflekseihin, käsittelen tätä aihetta toisessa kirjoituksessa)

Jalan alueen refleksit ovat hoidettavissa sinnikkäästi tehdyillä sensomotorisilla harjoitteilla. Ne vaativat usein monia toistoja ja liikemallit sulautuvat hitaasti johtuen hermojen pituudesta jalkojen ja aivojen välillä. Jalkojen alueen refleksien olemassa olemisen arviointi on melko yksinkertaista: 

1. Teippaa lattiaan n. 2,5 m. pitkä teippi tai jos lattiassasi on viiva, seuraa sitä. Pyydä toista henkilöä seuraamaan kun kävelet viivaa pitkin tai videoi kännykällä kävelyäsi.

2. Asetu viivan toiseen päähän ja nouse seisomaan jalkojen ulkosyrjälle, ikään kuin seisoisit rakennuksen kattoharjalla jalat harjan molemmin puolin.
3. Kävele viivaa pitkin eteenpäin ja sitten takaisin alkupisteeseen takaperin. Pidä katseesi esim. vastapäisessä seinässä. 

4. Jos jossain vaiheessa isovarpaasi nousevat pystyyn, Babinski on aktiivinen, jos isovarvas taipuu alas, tällöin FTG on aktiivinen. Molemmat liikemallit voivat myös olla aktiivisina yhtä aikaa.

Jalkapohjan Plantaari-refleksin saa houkuteltua esiin parhaiten siten, että toinen henkilö piirtää sormella päkiäsi alareunaan viivan jalan ulkosyrjältä isovarpaan kohdalle. Aluksi voi olla että varpaat kipristyvät kutittavan tuntemuksen vuoksi, tämän takia viivan vetämisen voi toistaa useamman kerran. Jos varpaat kipristyvät joka kerralla, liikemalli todennäköisesti on aktiivinen. Saman voi toistaa kantapäälle, viivaa vedetään jalan ulkosyrjältä keskelle kantapään alueen puolivälin korkeudella. Jos varpaat kipristyvät, liikemalli on aktiivinen kantapään osalta. 

Ylhäällä olevassa kuvassa oma Babinskini, joka näkyy esimerkiksi miettiessäni jotain vähän monimutkaisempaa tai kovin tunnepitoista. Huomaan myös että Babinskini aktivoituu jos näen toisella ihmisellä aktiivisen Babinskin. Peilisolut ovat ihmeellisiä! :D


Babinskin ja jalkapohjan plantaari-refleksin hoitamisen opit sensomotorisen valmennuksen perusteet-koulutuksessa.