Hallitsevan eli dominantin silmän selvittäminen

 Silmädominanssin selvittäminen

Dominantin silmän selvittäminen:

1. Leikkaa keskelle paperia pieni reikä.

2. Ota paperi käteen, ojenna käsi suoraksi ja katso reiän läpi johonkin tiettyyn pisteeseen muutaman metrin päässä. 

3. Seuraavaksi sulje silmät vuorotellen.

4. Se, kumman silmän ollessa avoinna kiintopiste edelleen näkyy, on johtava eli dominantti silmä.

Jos kiintopisteen näkyminen vaihtelee, silmädominanssi ei ole vakiintunut. Usein tähän liittyy myös kätisyyden vakiintumattomuus, johon vaikuttaa aktiivinen primitiivirefleksi ATNR. ATNR vaikuttaa visuaaliseen hahmottamiseen ja visuaomotoriikkaan siten, että näönvaraisesti on vaikea hahmottaa käden sijaintia ja liikkeitä kirjoittaessa ja piirtäessä. Kynän jälki on usein raskas ja epätarkka, koska katseen puolella oleva käsi pyrkii ojentumaan vaikuttaen kynän motoriseen ohjailuun.

Kun ATNR hoidetaan eli integroidaan, se vaikuttaa suoraan silmä-käsiyhteistyöhön ja visuaaliseen hahmottamiseen ilman varsinaisten taitojen harjoittelua. Joskus dominoivaksi asettuva silmä saattaa olla toisella puolella kuin dominoiva käsi. Tämä hankaloittaa silmä-käsiyhteistyötä olennaisesti. Joskus se voi näkyä esim. siten että henkilö käyttää tähtäämiseen vasenta silmää mutta heittämiseen, ampumiseen tai muun esineen käsittelyyn oikeata kättä. Lue lisää tästä mikä on ATNR.

Hihojen imeskely ja pureskelu, paha tapa vai sittenkin jotain muuta?

 - "Eikä, siinä meni taas kallis ulkotakki!" 
- "Nyt sun lempipaita on hajalla! Miksi sä pureskelet nää hihat aina?"

... eivätkä listalla ole vain vaatteet vaan myös kynnet, sormet, kynät ja lelut, joskus varpaatkin. Pureskelu ja imeminen ovat läheisessä suhteessa turvallisuuden tunteeseen. Ja tämä turvallisuuden tunne juontaa vauva-aikaan. Pieni vauva saa tyydytettyä kolme perustarvettaan imiessään rintaa; läheisyyttä, ravintoa ja imemisen tarvetta. Rinnan hamuaminen ja imeminen suulla ovat kehityksellisiä refleksiliikemalleja, joiden tarkoitus on turvata vauvan ravinnon saanti. Kun kosketat pienen vauvan suupieltä kevyesti sormella, suupieli värähtää kosketuksen suuntaan. Tästä voit päätellä onko vauva mahdollisesti nälkäinen vai onko hänellä jokin muu hätä jos hän on itkuinen. 

Miksi lapsi imeskelee ja pureskelee vaatteiden kaulukset ja hihat?

Imemisrefleksi integroituu eli sulautuu pois normaalisti kuuden kuukauden ikäisenä. Tässä vaiheessa vauvan voi vieroittaa tutista suht sujuvasti. Puolen vuoden iän jälkeen tutin imeminen on ennemminkin tapa kuin perustarve. Joskus syystä tai toisesta liikemalli jää aktiiviseksi, jolloin imemisen aistimuksen tarve on suuri, ja siihen käy mukavasti kohteeksi paidanhiha tai kaulus. Imeminen ja pureskelu alkaa usein tilanteissa joissa lapsi tuntee stressiä, psyykkistä tai fyysistä turvattomuutta. 

Usein näillä lapsilla on käden hienomotoriikassa hankaluutta. Saksien ja muiden työvälineiden käsittely voi olla kömpelöä, lisäksi usein suu myötää käden liikkeitä saksia aukaistessa ja sulkiessa. Tarkassa työskentelyssä kieli saattaa tulla osin suusta ulos. Suun ja käsien alueen refleksit ovatkin yhteydessä toisiinsa. Suun alueen refleksit vaikuttavat lisäksi niin puheen kuin pureskelun ja nielemisen motoriikkaan ja niskalihakset voivat olla hyvin kireät. 

Testataanpa: Istu tuolilla. Anna käsien levätä sylissäsi ja laita silmät kiinni. Paina kieli kiinni etuhampaiden taakse. Liikuta kieltäsi kohti kitalakea. Työnnä kielellä kitalkea ja liikuta kieli takaisin etuhmpaiden taakse. Voit toistaa liikkeen muutamaan kertaan. Mitä tunnet käsissäsi? Tai vastaavasti, purista käsiäsi rytmikkäästi nyrkkiin, tunnetko jotain suun alueella?
Suu ja kädet ovat hermostollisesti yhteydessä toisiinsa, joten saatoit hyvinkin tuntea jotain.  Aikuisilla aktiiviset suun alueen refleksit ovat kuitenkin melko harvinaisia, lapsilla ne ovat yleisempiä.

Jos mietit onko lapsellasi suun alueen aktiivisia refleksejä, testaa näin: Lapsi on makuulla selällään. Sivele pikkusormella kevyesti nenän alapuolella olevaa harjannetta pitkin kohti huulta. Tee samoin sieraimen kohdalta ja sieraimen ulkonurkasta kohti suupieltä. Kokeile samoin myös suun toinen puoli; harjanne, sieraimen alta ja sieraimen ulkonurkasta kohti huulia. Piirrä alahuulen ja leuan kärjen väliin vaakasuuntainen viiva. Jos lapsen huulet värähtelevät, suupieli nykii, lapselle tulee tarve niellä, tarve nauraa tai hän alkaa puhua, se voi olla merkki aktiivisesta suun alueen refleksistä. 

Käden alueen refleksit, jotka näkyvät suun alueella voit testata näin: lapsi on selinmakuulla, olkavarret lattialla, käsivarsi suoraan ylös, ranne taivutettuna niin että kämmen on kohti kattoa. Sivele peukalollasi lapsen kämmentä muutaman kerran kevyesti, sitten kolme kertaa lujasti painaen. Jos lapsen suu aukeaa, lapsi nieleskelee (seuraa siis samalla kaulaa!), haukottelee tai alkaa jutella ja nauraa, kämmenen alueella on todennäköisesti on aktiivisena tarttumisrefleksi. 

Kämmen ja suun alueen refleksiliikemalleja pystyt helpottamaan itsekin, pääset lataamaan maksuttoman ohjeen klikkaamalla tästä.

Lisää sensomotoriikasta voit lukea Aktivaattorin pienestä sensomotoriikan oppaasta.  Pääset lataamaan oppaan maksutta klikkaamalla tästä.

Miksi lapsi ei pysty istumaan ryhdikkäästi - vastaus saattaa olla TLR

 6 oppimisen tiellä olevaa refleksiliikemallia - TLR eli tooninen labyrinttirefleksi

Tasapaino ja koordinaatio ovat kaksi fyysisen fyysisen kehityksen aluetta, joihin harvemmin kiinnitetään huomioita. Useimmiten ne kehittyvät kuin huomaamatta, itsestään. Usein ajatellaan että kasvaessaan lapset saavuttavat aina paremman tasapainon ja koordinaatiota voidaan kehittää kun tehdään koordinaatiota harjoittavia tehtäviä tai harjoituksia. Kyllä, tämä pitääkin tiettyyn pisteeseen saakka paikkansa. Lapset ovat 5-7 vuotiaina vielä eri kehitystasoilla tasapainon ja koordinaation kehityksen suhteen mutta 9-10-vuotiaina he ovat saavuttaneet oman kehitystasonsa. Tämän jälkeen taidot lisääntyvät harjoittelemalla tasapainoa ja liikkumista esimerkiksi liikuntaharrastuksen parissa. Vaan entä ne lapset joilla on viiveitä tasapainon ja koordinaation kehityksessä?

Suomessa on hieno ja toimiva neuvolajärjestelmä ja LENE-testeillä saadaan poimittua jo 4-vuotiaina lapset, joilla on vaikeuksia tasapainossa ja motorisessa suoriutumisessa. Usein lapset ohjautuvat fysioterapeuteille tai toimintaterapeuteille harjoittelemaan näitä taitoja. Lapsen taidot kasvavat harjoitellessa mutta taitavaa liikkujaa lapsesta ei välttämättä tule koskaan, jos lapsen vaikeuksien taustalla on aktiivinen Tooninen Labyrintti refleksi. 

Mikä Tooninen Labyrintti Refleksi on?

Toonisen Labyrinttirefleksin tarkoituksena on auttaa vauvaa kulkemaan synnytyskanavan läpi, se saa vauvan ojentamaan ja koukistamaan kehonsa synnytyksen aikana. TLR:n tulisi sulautua pois kokonaan kolmeen ikävuoteen mennessä. Usein pienet lapset, joilla TLR on aktiivisena, tuntuvat sylissä raskailta ja heidän on vaikea hallita päänsä asentoa. Lapsi oppii kannattelemaan päätään n. 3 kk ikään mennessä. Jos pään kannattelu on vaikeaa vielä 6 kk iässä, TLR on saattanut jäädä aktiiviseksi. TLR:n pitäisi hävitä kokonaan pois 3 vuoden ikään mennessä. 

TLR muodostaa yhdessä STNR:n ja ATNR:n kanssa primitiivisten toonisten niska- ja labyrinttirefleksien järjestelmän. Tämä järjestelmä vaikuttaa ja toimii yhdessä vestibulaarisen eli asentotietoa tuottavan järjestelmän kanssa ja tuottaa aistitietoa yhdessä muiden asento- ja liikesensorien kanssa. Vestibulaarinen järjestelmä huolehtii ja ylläpitää lapsen (ja aikuisen) tasapainon ja tiedon avaruudellisesta sijainnista tilassa, suhteessa muihin asioihin, kuten ihmisiin ja huonekaluihin. 

Kun TLR on aktiivinen, lapsi joutuu jatkuvasti työskentelemään perusasennon ja keskittymisen ylläpitämisessä, erityisesti istuma-asennossa. Refleksiliikemalli aiheuttaa sen, ettei lapsella ole "normaalia" istuma-asentoa. Lapsen nyökätessä tai nojatessa eteenpäin, pää lähtee "putoamaan" eteenpäin tai kallistaessa päätä taaksepäin, lapsen raajat lähtevät automaattisesti ojentumaan. Tästä syystä näyttää ettei lapsella juuri ole energiaa ja hän nojailee koulussa jatkuvasti pulpettiinsa tai työpöytäänsä tai vaihtoehtoisesti nojailee velton näköisesti tuolissaan taaksepäin. Ja kumpikaan näistä asennoista ei mitenkään tue tai edesauta kirjoittamista, lukemista, tehtävien kopioimista taululta tai oppimista. 

Millaisia ovat TLR:n tunnusmerkit?

• heikko koordinaatio ja tasapaino
• pään asennon hallinta on heikko
• matala kehon tonus eli jänteys tai
• korkea kehon tonus eli jänteys, joka näkyy jäykkyytenä ja nykivinä liikkeinä, korkea ja matala kehon tonus voivat vaihdella riippuen siitä, mitä lapsi tekee
• w-istunnassa istuminen
• varvastaminen eli varpaillaan kävely
• silmä-käsi yhteistyön vaikeudet
• lapsi kirjoittaa sanat yhteen pötköön
• pallon heittäminen ja kiinni ottaminen on hankalaa
• lapsi kysyy usein "Täh, mitä?" kun hänelle sanoo jotain
• moniosaisen ohjeen noudattaminen on hankalaa
• lapsi saattaa tuottaa ääntä, kuten naputella kynää, peittääkseen taustamelua
• lapsen on vaikea hahmottaa tilaa ja omaa sijaintiaan siinä, hän törmäilee ihmisiin ja huonekaluihin ja oven pieliin
• hän unohtelee ja hukkaa tavaroitaan
  
  
  

TLR-refleksiliikemallille tyypillisiä istuma- ja työskentelyasentoja:

Aktiiviselle TLR:lle tyypillinen W-istuma-asento leikkiessä. Samaa asentoa näkyy myös niillä lapsilla, joilla on aktiivinen STNR.

Miten aktiivisen TLR:n voi arvioida?

Aktiivisen TLR:n olemassaolon voit testata näin: Lapsi lattialla vatsallaan, kädet "supermiehen" asennossa eli kylkien vierellä kohotettuna sivuilla sormet kohti polvia. Ohjaa lasta nostamaan pää ylös, kädet ja rintakehä sekä jalat reidestä asti nostetaan lattiasta ylös, vain vatsan pitäisi osua lattiaan. 

Jos lapsen jalat eivät nouse reidestä ylös ja jalat taipuvat polvesta koukkuun, lapsella on aktiivisena TLR ja hän hyötyy sensomotorisesta harjoittelusta.


Täältä löydät vinkkejä TLR:n sulauttamiseksi pois, ohje löytyy sivun lopusta. 

Lisää tietoa refleksiliikemalleista löydät Aktivaattorin pienestä sensomotoriikan oppaasta. 

Aktivaattorin pieni sensomotoriikan opas

- Kiitos kun luit tämän tekstin! - Sanna