Peppukiitäjät

 

Hauskaa muttei hauskaa sensomotoriikan näkökulmasta. Useat peppukiiitäjät kärsivät oppimisvaikeuksista koululaisina kun konttausvaihe jää väliin. Konttaamisen aloittamiseen ja konttaamiseen, vaikkei kehitysvaihe kestä kuin pienen tovin, kulminoituu useita kehityksellisiä prosesseja, jotka vaikuttavat muun muassa silmä-käsi-yhteistyöhön, kehon puolien saman- ja eriaikaiseen hallintaan ja keskivartalon hallintaan. Lyhyesti sanottuna kynäilytaidot kärsivät, matematiikka, lukeminen ja kuullun ymmärtäminen vaikeutuvat, hiihto, luistelu ja uiminen voivat olla työläitä taitoja oppia. Seuraava postaukseni käsitteleekin refleksiliikemalli STNRia, joka on tärkein liikemalli joka sulautuu pois juurikin konttausvaiheessa.

Linkki johdattaa sinut viikonlopun viettoon peppukiitäjien vauhdittamana!

Peppukiitäjät

Kun istuminen - ja oppiminen - ei tapahdukaan autopilotilla

Me ihmiset teemme paljon asioita ns. autopilotilla; tulemme sisältä ulos ja laitamme avaimet - jonnekin! Eikä aavistustakaan minne. Joskus ne voivat löytyä paikaltaan avainnaulasta. Joskus ne löytyvät etsimistyön jälkeen sieltä jostain. Autopilotti on päällä kun teemme asioita, jotka eivät vaadi meiltä paljon tietoista ajattelua. 

Asioiden tekeminen autopilotilla ei jätä muistiimme paljoakaan jälkiä ja joissain tapauksissa se voi olla aika turhauttavaa -kuten avainta etsiessä. Mutta autopilotilla on tärkeä merkitys ihmisen kehityksessä. Autopilotit ohjaavat meitä erilaisten kehityksellisten vaiheiden lävitse automaattisesti. Näitä kehityksellisiä vaiheita ja niihin liittyviä taitoja ovat esimerkiksi käveleminen, konttaaminen, puhuminen ja yksinkertaisten asioiden tekeminen käsillä. Nenän raapiminen, käveleminen huoneesta toiseen ja istuminen tuolille vaativat - kun ensin olemme saaneet taidon haltuun - vain vähän tietoista toimintaa, näin vapautuu aivoillemme “kaistaa” keskittyä vaativampiin tehtäviin, kuten oppimiseen. 

Kehon asennon hallinta on yksi valmius oppimisen pohjalla

Yksi näistä kehityksellisistä, vain vähän keskittymistä vievistä taidoista, on kehon asennon hallinta. Useimmat meistä ihmisistä osaavat istua istua tai seistä suorassa ilman sen ihmeempää ajattelua. Voisi jopa ajatella että se tulee luonnostaan.

Kehon asennon hallintaan tarvitaan keskivartalon lihaksia eli corea

Asennon ylläpitämiseen tarvitaan keskivartalon hallintaa, josta pitää huolen vatsalihakset, paljon puhuttu core, keskivartalon lihaskorsetti (vatsan, selän, rinnan ja niskan alueen lihakset). On aikuisia, joilla on hankaluutta ottaa core hallintaan, lapsilla se on vielä yleisempää. Asennon ylläpito, johon periaatteessa ihmisen ei pitäisi edes kiinnittää huomiota, on näille lapsille työläs tehtävä, joka vaatii osan heidän “kaistastaan”, siis siitä osasta tietoista ajattelua, joka pitäisi olla vapaana oppimista varten!

Asennon ylläpitämisen vaikeuden vaikutukset kulminoituvat usein koululuokkaan. Mikä tahansa mikä aiheuttaa lapselle vaikeutta keskittyä, aiheuttaa vaikeutta niissä tilanteissa kun pitäisi oppia. Kun huomio jakaantuu, usein tiedostamatta, moneen eri tehtävään samanaikaisesti, jokin tehtävistä tehtävistä kärsii. Mieti jos viettäisit töissä useamman tunnin yrittäen kirjoittaa vaativaa raporttia samalla keskittyen esimiehesi puheeseen ja seinälle heitettyihin dioihin kun pääsi painaa niin paljon että joudut kannattelemaan sitä samalla kaksin käsin!?

Keskittymisen vaikeudet liittyvät osin coren hallintaan

Lasten, joilla on heikot keskivartalon lihakset, on taisteltava keskittyäkseen. Sen sijaan että asennon ylläpitäminen istuessa olisi tiedostamatonta ja automaattista, he joutuvat kiinnittämään huomionsa istuma-asennossa pysymiseen. Kun osa huomiosta kiinnittyy asennon ylläpitämiseen, se osa ajatustoiminnasta on poissa oppimisesta. Pystymme kaikki toki jonkin aikaa tekemään montaa tehtävää kerrallaan, pidemmän päälle multitaskaaminen ei kuitenkaan onnistu ja siitä tulee enemmän tai vähemmän ylivoimaista. Nämä lapset ovat ikäänkuin pakotettuja tekemään montaa tehtävää samanaikaisesti, jossain vaiheessa he joutuvat valitsemaan keskittyäkö kirjoitustehtävään vai valuako alas tuolilta. Osaat varmasti arvata valitseeko lapsi loputtoman pinnistelyn kirjoitustehtävän kanssa vai valuuko mieluummin lattialle maadoittumaan? Usein nämä lapset tekevät koulutehtäviä tai muita keskittymistä vaativia tehtäviä mieluiten lattialla makuuasennossa, koska heidän ei tarvitse samalla keskittyä kehon kannatteluun. 

Motivoitumisen vaikeudet

Asennon ylläpitämiseen keskittyminen syö myös motivaatiota. Näiden lasten mielestä normaalit tehtävät vaikuttavat ennemminkin vuorilta. Lapset nostavat jalkansa ylös tuolille tai makaavat mitä kummallisimmissa asennoissa työpöytiensä ja pulpettiensa päällä. Tämä saa lapset vaikuttamaan laiskoilta tai että heiltä puuttuu kestävyys - niin kuin puuttuukin. Motivaation puute voi siirtyä kaikenlaisten ongelmien ratkaisemiseen niin kotona, koulussa kuin harrastuksissa. Miksi suotta taistella jos sen voi välttää?

Koordinaation vaikeudet

Heikosta keskivartalon hallinnasta kärsii myös koordinaatio. Käsien ja jalkojen tarkat, hallitut liikkeet lähtevät hyvästä keskivartalon hallinnasta. Jos keskivartalosta puuttuu hallinta, raajojen liikkeet ovat kokonaisvaltaisia, epätarkkoja ja tämä aiheuttaa kömpelyyttä ja vaikeuksia hienomotorisissa tehtävissä.

Tasapaino

Tasapaino kulkee saumattomasti yhdessä koordinaation kanssa. Esimerkkinä vaikkapa lapsi, joka liian kovasti koulutehtävään keskittyessään tippuu tuolilta. Heikolla keskivartalon hallinnalla lienee juuret poikkeavassa tasapaino- ja liikeaistin käsittelyssä pikkuaivojen alueella. Jos lapsella ei ole hyvää käsitystä siitä, missä hänen päänsä ja kehonsa sijaitsevat suhteessa maahan, hän todennäköisesti kaatuu, koska hänellä ole keskivartalon lihaksia tukemassa häntä.

Sensorisen integraation uranuurtaja Jean Ayres onkin todennut todennut että lapset, joilla on sensorisen integraation häiriö, tuntuvat aikuisen heitä liikuttaessa jotenkin raskailta ja jähmeiltä. Keho ei tunnut liikkuvan vapaasti koska aivorunko, joka ohjaa asennonhallintaan liittyviä liikkeitä, ei saa riittävän selkeitä asentoaistiin ja tasapaino- ja liikeaistiin liittyviä viestejä. 

Kehon asennonhallintaan vaikuttaa useat asiat

Asennonhallinnan vaikeudet voivat johtua useista syistä. Joskus syy voi olla niinkin yksinkertainen kuin liikkeen ja harjoituksen puute kestävyyden ja voiman saamiseksi. Joskus syy voi olla hyvinkin monimutkainen kuten kehon matala tonus eli jäntevyys tai alikehittynyt tasapaino- ja liikeaisti tai refleksijäänne kuten Tooninen Labyrinttirefleksi (TLR) sekä Symmetrinen Tooninen Niskarefleksi (STNR). Olipa syy mikä tahansa, lapsi jolla on heikko keskivartalon tuki, hyötyy joka tapauksessa kaikesta siitä, mikä lisää noiden lihasten voimaa ja kestävyyttä.

Muutamia vinkkejä keskikehon tuen parantamiseen. Aloita pienillä harjoitemäärillä ja lisää kestoa kun lapsen keskivartalo voimistuu. Onnistuminen lisää motivaatiota! Ja jonain päivänä istuminen ja oppiminen sujuvat kuin itsestään, autopilotilla!

Hyljejumppa:

1.

Lapsi makaa selällään T-asennossa lattialla/sängyllä/jumppapatjalla. Kädet sivulle levitettyinä, kämmenet tiiviisti lattiaa vasten. Ohjaa lasta nostamaan päätään niskasta ylös n. viiden sekunnin ajan. Toista viisi kertaa. Huolehdi että hartiat pysyvät lattiassa. “Hylje kurkistaa näkeekö se muita hylkeitä.”

2.
Seuraavaksi hylje pyörähtää vatsalleen T-asentoon. Ohjaa lasta nostamaan taas päätä niskasta ylös (olkapäät ja rinta pysyvät lattiassa, kädet sivulle levitettyinä, kämmenet lattiassa) ja kurkistamaan 5x5 sekunnin ajan. “Näkyykö muita hylkeitä vieläkään?”

3.

Lapsi lattialla vatsallaan, kädet "supermiehen" asennossa eli käsivarret kylkien vierellä kohotettuna sivuilla, sormet kohti polvia. Ohjaa lasta nostamaan pää ylös, kädet ja rintakehä  sekä jalat nostetaan lattiasta ylös, vain vatsan pitäisi osua lattiaan. Liike toistetaan 5 x 5 sekunnin ajan. “Hylje sukeltaa n-y-t NYT!”

Jos lapsen jalat eivät nouse reidestä ylös ja jalat taipuvat koukkuun, lapsella on aktiivisena TLR ja hän hyötyy sensomotorisesta harjoittelusta.

Sammakkojumppa: 

Lapsi on konttausasennossa, peppu kantapäiden päällä. Ohjaa lasta nojautumaan eteenpäin niin, että peppu irtoaa kantapäistä ja paino siirtyy enemmän käsille. Liike tehdään hitaasti, kesto 10 sekuntia. Ohjaa lasta palaamaan takaisin aloitusasentoon 10 laskien. Toista liikettä 5 kertaa. Huolehdi että lapsen kämmenet ovat liikkeen ajan suoraan eteenpäin. Jos lapsi kääntää sormet sivuille tai itseään kohti tai joustaa kyynärpäistä, tai kertoo että ranteet eivät kestä olla konttausasennossa, hänellä on aktiivisena STNR. 

Rapukävely:

Rapukävelyssä lapsi aluksi istuu lattialla ja nostaa pepun irti lattiasta. Ravun kyytiin voi voi laittaa erilaisia tavaroita kuljetettavaksi eri puolille huonetta. Tämä liike on hyvä, kädet ja jalat saavat hyvää harjoitusta kehon tukena olemisesta ja tukevat näin istuma-asentoa. Aloita lyhyillä matkoilla ja kestolla. 

Kottikärryt:

Kun edelliset liikkeet alkavat sujua, voi käyttöön ottaa kottikärryt. Liike on vähän vaativampi mutta hyvä koko kehon harjoitus. Se vahvistaa käsivarsia, jalkoja, vatsa- ja selkälihaksia sekä saa ne kaikki työskentelemään samanaikaisesti. Tässä liikkeessä tarvitaan toisen ihmisen apua. Ohjaa lapsi aluksi konttausasentoon, ohjaa lapsi ojentamaan molemmat jalkansa sinulle ja nousemaan käsiensä varaan. Ohjaa lasta kävelemään käsillään eteenpäin ja sinä pidät sen aikaa hänen jalkojaan ilmassa.

Jos toisen ihmisen apua ei ole tarjolla, lapsi voi nostaa jalkansa sohvalle ja käsien tuen varasta heittää vuorotellen kummallakin kädellä palloja tai hernepusseja maaliin. 

Seuraavassa blogitekstissä kurkistetaan miltä STNR ja TLR näyttävät käytännössä!

Halutessasi voit ladata Aktivaattorin pienen sensomotoriikan oppaan täältä.

Refleksi kuin refleksi?

 

Mitä ovat refleksiliikemallit?

Me kaikki synnymme primitiivirefleksien kanssa. Tunnetuin primitiivirefleksi lienee neuvolassakin testattava Moro-refleksi, joka on pienen vauvan suojarefleksi.  Osa primitiivireflekseistä syntyy ja katoaa lapsen kulkiessa synnytyskanavan lävitse, toiset ilmaantuvat ja sulautuvat pois tietyissä kehitysvaiheissa, kuten ryömimään lähtiessä tai konttaamisen aikana. Primitiivirefleksit ohjaavat omalta osaltaan lapsen motorista kehitystä ja omana aikanaan ne ovat välttämättömiä lapsen kehitykselle. Jostain syystä - vaikkapa jonkin kehitysvaiheen käymisestä nopeasti läpi - liikemalleja saattaa jäädä aktiiviseksi ja ne jäävät haittaamaan seuraavia kehitysvaiheita. Tällöin refleksiliikemalli ei ole korvautunut opitulla, tietoisella motorisella liikkeellä vaan liike tulee kirjaimellisesti ”selkärangasta”. Primitiivirefleksejä on useita ja ne vaikuttavat eri tavoin eri puolilla kehoa. Näitä primitiivirefleksejä voi kutsua myös refleksiliikemalleiksi, ne ovat primitiivirefleksien jäänteitä. Kaikki ihmiskehossa vaikuttavat refleksit eivät ole primitiivirefleksejä. Osa reflekseistä on esim. suojarefleksejä, kuten vaikka silmän sulkeutuminen oksan tullessa äkkiä lähelle silmää, verenpaineen nousu, sydämenlyönnit, käden vetäminen pois kuumalta levyltä ennen kuin tuntemus kuumasta ennättää aivoihin tietoisesti. 

Refleksiliikemalleilla on elinkaari

Refleksiliimallit voidaan jakaa kahteen ryhmään: primitiivirefleksit, joista suurin osa ilmaantuu jo lapsen ollessa kohdussa ja jotka integroituvat eli sulautuvat pois joko synnytyksessä tai muutaman ensimmäisen elinkuukauden aikana. Posturaalirefleksit ovat kehityksellisiä liikemalleja, jotka taas auttavat meitä lähtemään vauvoina liikkeelle ja lopulta nousemaan pystyyn ja seisomaan. Refleksin elinkaari alkaa pre-vaiheella, sen huippuvaiheessa refleksi on aktiivisimmillaan ja post-vaiheessa se sulautuu kokonaan pois tai toimii pohjana seuraavan refleksiliikemallin pre-vaiheelle. Esimerkkinä vaikka moro-refleksi: sen pre-vaihe alkaa jo kohdussa, sen huippuvaihe sijoittuu synnytykseen ja sen välittömään läheisyyteen, n. 4 kk iässä sen pitäisi olla integroitunut kokonaan pois. 

Miten refleksiliikemallin voi havaita?

Lasten motoriikassa refleksiliikemallien vaikutukset on mahdollista havaita melko helposti testiliikkeiden avulla tehtävällä liikearvioinnilla. Refleksiliikemallit, jos niitä on aktiivisena, eivät katoa itsekseen ajan myötä pois vaan kulkevat mukanamme koko ikämme. Niillä on suuri vaikutus hermoston kehitykseen ja aistitiedon käsittelyyn, joka on perustana oppimiseen, fysiikkaan ja psyykeen, eli niillä on vahva keho-mieli yhteys.

Aikuisilla pelkkä liikearviointi ei aina ole mahdollista, liikemallit peittyvät paremman lihashallinnan alle. Tällöin paras arviointitapa on haastattelun ja liikearvioinnin yhdistelmä. Urheillessa refleksiliikemallit tulevat usein näkyviin tekniikkavirheinä, joihin harjoittelulla tai toistoilla ei ole toivottua vaikutusta. Parhaisiin tuloksiin päästään, kun refleksiliikemalleja lähdetään työstämään pois jo lapsena mutta aikuisenakin aloitettu harjoittelu tuottaa tulosta! 

Esimerkiksi systeeminen tooninen niskarefleksi (STNR) on helposti tunnistettavissa sekä konttausasennossa että istuma-asennossa.

Seuraavista kirjoituksissa opit tunnistamaan kuusi yleisintä oppimista vaikeuttavaa refleksiliikemallia. Paitsi että ne vaikeuttavat oppimista, ne vaikuttavat olennaisesti karkeamotoriikkaan ja aistitiedon käsittelyyn. Ja toki tarjoan sinulle jatkossa mahdollisuuden oppia miten refleksiliikemalleja saa hoidettua pois!

Sensomotoriikka - mihin sitä tarvitaan?

Mitä sensomotoriikka on ja mihin sitä tarvitaan?

Meidän kehomme liikkeitä ohjaa hermosto ja valtaosa kehomme liikkeistä onkin tietoisia, aivokuorelta hermostoa pitkin lähtevien käskyjen aikaansaamia, suunnitelmallisia liikkeitä ja liikesarjoja, jotta saamme tehdyksi jotain, mitä haluamme. Kun liikesarjat ovat hallittuja ja saamme kehomme toimimaan juuri niin kuin haluamme, tätä sanotaan motoriseksi suunnitteluksi. Joskus jonkin asian tekeminen ei vain onnistu. Vaikka tasapainon pitäminen yllä silmät kiinni. Kun aivoilta jää saamatta näköaistilta tarvittavaa tietoa, tasapainoaisti eli vestibulaariaisti ei osaakaan ohjata kehoa pysymään oikeassa asennossa ja tasapaino häviää. Tämä voi johtua aktiiviseksi jääneistä primitiivireflekseistä.

Mitä ovat primitiivirefleksit?

Primitiivirefleksit huolehtivat sikön ja vauvan kehityksestä raskausaikana ja muutamana ensimmäisenä elinkuukautena. Liikkumisen kehitykselle on olennaista asentokontrollin kehittyminen, joka koostuu asento-, tasapaino-, liike-, sekä näköaistijärjestelmien yhteistoiminnasta Tätä kehitystä ohjailevat spastiset refleksit, jotka mahdollistavat ryömimisen, konttaamisen ja istumaan nousemisen kautta pystyasentoon nousemisen. Nämä molemmat sisältyvät primitiivireflekseihin.

Primitiivirefleksi hoitaa omana hetkenään omaa kehityksellistä vaihetta. Jos primitiivirefleksi jostain syystä jää aktiiviseksi eli ei häviä, sulaudu eli integroidu omana aikanaan seuraavan primitiivirefleksin alta, se jää painamaan hermostoa ja hidastamaan sen kehitystä.

Tälläiset sulautumatta jäänet refleksit - puhun refleksiliikemalleista silloin kun ne ovat jääneet aktiivisiksi oman esiintymisaikansa jälkeen - vaikuttavat aivokuoren toimintoihin aiheuttaen sensomotorisen epätasapainotilan hermostoon. Tällöin esim. tuntoaistin kautta tuleva tieto ei jäsenny pikkuaivoissa tehokkaasti ja aivokuorelle viety tieto on epätarkkaa. Kun aivokuorelle – jossa tapahtuu tietoinen ajattelu ja oppiminen – tuleva tieto on epätarkkaa, se voi näkyä esim. tuntoaistin yli- tai aliherkkyytenä tai aistihakuisuutena. Sensomotoriikkaan vaikuttavat refleksiliikemallit voivat myös aiheuttaa käytös- ja tunne-elämän häiriöitä, oppimisvaikeuksia ja näkyä kehossa erilaisina kompensaatioliikkeinä ja aiheuttaa motorista kömpelyyttä.

Käsien tehokas käyttö on edellytys oppimiselle

Ylävartalon asennonhallinta on oleellista esim. käsien käytön kehittymiselle. Tuntoaisti toimii perustana käsien käyttämiselle tutkimisen välineenä. Tämä kaikki yhdessä saa meidät kiinnostumaan uusista asioista, niiden kokeilemisesta ja oppimisesta. Pienen lapsen kokemukset liikkeestä ja sen käsittely asentoaistijärjestelmässä luo perustan oman kehon hahmottamiselle, tietoisuudelle omasta itsestä suhteessa ympäristöön. Oppimisella on vahva kehoyhteys, vaivatta toimiva motoriikka ja aistitoiminnot yhdessä luovat pohjan oppimiselle ja ajattelun taidoille!

Pääset tästä linkistä lataamaan itsellesi Aktivaattorin pienen sensomotoriikan oppaan jos haluat tietää sensomotoriikasta ja reflekseistä enemmän!

#sensomotoriikka #primitiivirefleksit #oppiminen #oppimisvaikeudet #kauniistiliikkuvakeho