Mistä tietää että lapsella on primitiivirefleksejä aktiivisena?
Mikä on refleksi?
Refleksi on kehon automaattinen vastine tai reaktio aistitiedon mukana tulleeseen ärsykkeeseen. Refleksit ovat olennaisia hengissä ja turvassa säilymiselle. Esimerkiksi jos kosketamme kuumaa keittolevyä, yleensä vedämme käden pois jo ennen kuin tietoisesti tiedämme että käsi on vaarassa kärähtää. Vastaavia automaattisia refleksejä ovat mm. hengittäminen, verenpaineen vaihtelu ja sydämen lyönnit.Mitä ovat primitiivirefleksit?
Primitiivirefleksit ovat automaattisia, kehityksellisiä liikkeitä, joilla on ihmisen kehityksessä oma aikansa ja paikkansa. Primitiivirefleksit motorisine liikkeineen huolehtivat että hermoverkkomme saavat riittävästi aistitietoa - kuten tuoksu-, näkö-, kuulo- ja tuntoaistimuksia - kehittyäkseen ja kypsyäkseen ja tämä kaikki toimii hermoverkkomme perustana. Jos hermoverkko ei kypsy riittävästi, lapselle tulee hankaluuksia säädellä, käsitellä ja tulkita tietoa yhdestä tai useammasta aistikanavasta. Osa primitiivireflekseistä toimii sikiön ja vauvan turvareflekseinä, kuten esim. Moro.Joidenkin primitiivirefleksien tarkoitus on auttaa vauvaa syntymään synnytyskanavan lävitse. Toiset refleksit taas ohjaavat vauvan motorista kehitystä mahdollistaen mm. vauvan oppimisen imemään, tarttumaan kiinni, ryömimään, konttaamaan, istumaan, kurottamaan, nousemaan pystyyn, ja lopulta kävelemään. Jos primitiivirefleksejä jää aktiiviseksi, tai ne eivät sulaudu eli integroidu tai häviä kokonaan, ne jäävät hidastamaan seuraavia kehitysvaiheita. Tällöin ne vaikuttavat lapsen kykyyn oppia vaikuttaen myös aivojen kehittymiseen.
Jokaiselle refleksille on lapsen kehityksessä ja kasvussa oma aikansa ja paikkansa ja lapsen on niiden avulla mahdollista päästä kehityksessään eteenpäin. Samalla aivojen pitää kehittyäkseen pystyä käsittelemään primitiivirefleksin luoma "selkärangasta" tuleva toimintamalli ja korvata refleksi korkeammalla oppimisprosessilla, kuten hallitulla ja tietoisella motorisella liikkeellä, joka mahdollistaa taitavamman liikkumisen.
Oppiminen ja tietoinen toimiminen tapahtuvat aivokuorella ("aivojen ylätie"). Koska aktiiviset primitiivirefleksit hidastavat aivojen kypsymistä ja tietoista toimintaa, nämä lapset reagoivat asioihin amygdalan eli nisäkäs- ja matelijanaivojen alueella ("aivojen alatie") , joita ohjailevat tunnereaktioita ja henkiinjäämistä. Tällöin lapset ovat herkempiä raivokohtauksille "meltdown", ja kuormittumiselle eri aistikanavien kautta. Kun aivot työskentelevät enimmäkseen tunne- tai henkiinjäämisen moodissa "aivojen alatiellä", niiden on vaikea päästä takasin "aivojen ylätielle" takaisin tietoisten toimintojen pariin.
Vanhempien tyypillisiä kuvauksia lapsista, joilla on jäänteitä primitiivireflekseistä:
"Lapseni saa raivokohtauksia aivan pienistäkin asioista, hän vihaa kovia ääniä, hän työntää housunvyötärön mahdollisimman alas ja vihaa vaatteita ja pukemista ylipäätään.""Lapseni on usein ahdistunut kun mennään käymään kylässä. Hän ei pidä muista lapsista ja päiväkodista tulee aina ikävää palautetta huonosta käytöksestä. "
"Lapseni kastelee sänkynsä edelleen melkein joka yö. Hän liikkuu paljon varpaillaan vaikka kaatuu ja kompuroi helposti. "
"Opettajan mukaan lapseni röhnöttää ja makaa pulpettinsa päällä. Hän tykkää nyplätä tavaroita käsissään eikä vaikuta kuuntelevan. Välillä hän valuu koulussakin lattialle. Läksyt hän tekee maaten sängyllään."
"Liikunta on lapseni inhoama aine koulussa. Hänen on tosi vaikea saada palloa kiinni ja hän väittää pelkäävänsä kohti tulevia palloja. "
"Lapseni vihaa kirjoittamista. Hänen kirjaimensa ja numeronsa ovat aika harakanvarpaita. Hän on kyllä kekseliäs tarinankertoja mutta en käsitä miksi hän ei halua kirjoittaa niitä."
"Lapseni nakertelee vaatteidensa kaulukset ja hihat, kynät, liidut, kumit. Hän kokee voimakasta eroahdistusta, ei malttaisi erota äidistä kouluun lähtiessä eikä halua edes nukkua yksin vaikka on jo yläkouluikäinen."
"Lapseni säikähti hämärään talliin saapastellutta Hessu-kukkoamme niin että löi päänsä ovenkarmiin. Hän pelkää monia asioita. Kuten pimeää, hiiriä, koppakuoriasia, ampiaisia, perhosia ja "eläimiä, jotka liikkuvat liian nopeasti."
Kutsun aktiiviseksi jääneitä primitiivirefleksejä refleksiliikemalleiksi koska lapsen kasvettua ne eivät enää palvele samaa asiaa kuin oikeaan aikaan ilmaantuessaan, vaikuttaessan ja hävitessään.
Primitiivirefleksien kehityksellisiä ajankohtia
Milloin on paras hetki alkaa kuntouttamaan refleksiliikemalleja?
Ennen 25 ikävuotta hermoverkkomme on hyvin plastinen ja refleksikuntoutuksella pystytään vaikuttamaan hermostoon vielä tehokkaasti. 40 ikävuoden jälkeen hermoverkko alkaa olla melko pysyvä ja tulosten saavuttamisessa kestää huomattavasti enemmän aikaa. Paras hetki refleksiharjoitteiden aloittamiseen on kuitenkin nyt! Refleksiliikemalleja osaa kuntouttaa sensomotorinen valmentaja.Käy tutustumassa Aktivaattori valmennuspalveluiden FB-sivustoon tästä!
Lue lisää primitiivirefllekseistä ilmaisesta Aktivaattorin pienestä sensomotoriikan oppaasta, lataa se tästä. Klik!
