Oppimisvaikeus - voiko oppimisvaikeuksia kuntouttaa?
Oppimisvaikeuksien kuntouttaminen Suomessa kohdistuu koululaisiin ja opiskelijoihin. Kuntoutuksesta huolehtivat oppilaitokset erityisopetuksen muodossa, ajatuksena on että kuntoutus tapahtuu opetuksen ohessa. Erityisopetuksesta huolehtivat erityisopettajat ja erityisopetusta saavat oppilaat, joilla on esim. kehitysviivettä, tunne-elämän häiriöitä, oppimisvaikeuksia tai muita erityisiä syitä. Usein erityisopettajien resurssi on niukka suhteessa tarvitsijoihin ja tuki kohdistuu niihin oppilaisiin, kenellä vaikeudet ovat selkeästi oppimisvaikeuksia.
Oppilaita voidaan erityisopetuksessa tukea erilaisin keinoin, usein nämä keinot liittyvät oppimisen taitoihin ja erilaisiin oppimisstrategioihin, oppilaan omien ja luontevien oppimistapojen löytämiseen ja itsetuntemuksen tukemiseen.Tarkalleen ottaen oppimisvaikeudet ovat opetettavien taitojen oppimisen vaikeutta eli lukemis-, kirjoittamis- ja laskemiskyvyn häiriöitä
Oppimisvaikeudet sinänsä esiintyvät harvoin "puhtaina" ilmiöinä. Usein niiden rinnalla kulkee muitakin vaikeuksia, kuten neurologisia, neuropsykiatrisia ja psykiatrisia häiriöitä, kuten kielellistä erityisvaikeutta, motorisen koordinaation häiriötä, aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöitä, toiminnanohjauksen, hahmottamisen ja sosiaalisten tilanteiden hahmottamisen häiriöitä.
Yleisin oppimisen vaikeus on lukemiskyvyn vaikeus eli dysleksia. Suomessa dysleksian yleisyys tautiluokituksen mukaan on 3-10 % (Mikkonen, Nikander ja Voutilainen, 2015). Dysleksiasta kärsivillä lapsilla on usein aktiivisena refleksiliikemalli ATNR (McPhillips ja Jordan-Black 2007). On olemassa näyttöä siitä että tekemällä motorisia harjoitteita, joilla ATNR:n liikemalli hoidetaan pois, oppilaan lukutaito voi vuodessa parantua niin, että oppilas pystyy lukemaan samalla nopeudella kuin toinen oppilas, kenellä ei kyseistä liikemallia ole aktiivisena.
ATNR kuuluu olennaisesti "nelikkoon", joka löytyy aktiivisena usealta keskittymättömältä ja tarkkaamattomalta ADHD-tyyppisesti oirehtivalta lapselta. Tähän refleksiliikemallinelikkoon kuuluvat lisäksi STNR, TLR sekä Moro-refleksi. Taylorin, Houghtonin ja Chapmanin (2004) artikkelin mukaan aktiivinen Moron refleksiliikemalli toimii eräänlaisena siltarefleksina; sinällään aktiivinen Moro-refleksi ei aiheuta ADHD-tyyppisiä oireita, toisin kuin TLR, STNR ja ATNR tekevät, mutta se voimistaa kyseisten refleksiliikemallien vaikutuksia. Eli Moro on integroitumaton, sen kanssa ketjuna toimivat liikemallit vaikuttavat olennaisesti lapsen keskittymiseen, huomion ylläpitämiseen, kehon asennon hallintaan ja katseen käyttöön eivätkä ne integroidu ennen kuin Moro on integroitunut. Samaisen tutkimuksen mukaan STNR on voimakkaasti yhteydessä keskittymisen vaikeuksiin kun taas TLR on voimakkaimmin yhteydessä impulsiiviseen ja häiriökäyttäytymiseen. ATNR vaikuttaa vahvimmin vaikeuksiin matemaattisissa taidoissa.
Yleisin oppimisen vaikeus on lukemiskyvyn vaikeus eli dysleksia. Suomessa dysleksian yleisyys tautiluokituksen mukaan on 3-10 % (Mikkonen, Nikander ja Voutilainen, 2015). Dysleksiasta kärsivillä lapsilla on usein aktiivisena refleksiliikemalli ATNR (McPhillips ja Jordan-Black 2007). On olemassa näyttöä siitä että tekemällä motorisia harjoitteita, joilla ATNR:n liikemalli hoidetaan pois, oppilaan lukutaito voi vuodessa parantua niin, että oppilas pystyy lukemaan samalla nopeudella kuin toinen oppilas, kenellä ei kyseistä liikemallia ole aktiivisena.
ATNR kuuluu olennaisesti "nelikkoon", joka löytyy aktiivisena usealta keskittymättömältä ja tarkkaamattomalta ADHD-tyyppisesti oirehtivalta lapselta. Tähän refleksiliikemallinelikkoon kuuluvat lisäksi STNR, TLR sekä Moro-refleksi. Taylorin, Houghtonin ja Chapmanin (2004) artikkelin mukaan aktiivinen Moron refleksiliikemalli toimii eräänlaisena siltarefleksina; sinällään aktiivinen Moro-refleksi ei aiheuta ADHD-tyyppisiä oireita, toisin kuin TLR, STNR ja ATNR tekevät, mutta se voimistaa kyseisten refleksiliikemallien vaikutuksia. Eli Moro on integroitumaton, sen kanssa ketjuna toimivat liikemallit vaikuttavat olennaisesti lapsen keskittymiseen, huomion ylläpitämiseen, kehon asennon hallintaan ja katseen käyttöön eivätkä ne integroidu ennen kuin Moro on integroitunut. Samaisen tutkimuksen mukaan STNR on voimakkaasti yhteydessä keskittymisen vaikeuksiin kun taas TLR on voimakkaimmin yhteydessä impulsiiviseen ja häiriökäyttäytymiseen. ATNR vaikuttaa vahvimmin vaikeuksiin matemaattisissa taidoissa.
Jos haluat, voit ladata Aktivaattorin ilmaisen pienen sensomotoriikan oppaan täältä.
Jos haluat selvittää voisiko sensomotorisesta valmennuksesta olla hyötyä, liity ilmaiseen Sensomotoriikan 8 punaista lippua-alkukartoitukseen tästä.
Jos haluat selvittää voisiko sensomotorisesta valmennuksesta olla hyötyä, liity ilmaiseen Sensomotoriikan 8 punaista lippua-alkukartoitukseen tästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Oliko tässä postauksessa jotain, joka oli sinulle merkityksellistä, hyödyllistä tai ilahdutti sinua?