Hihojen imeskely ja pureskelu, paha tapa vai sittenkin jotain muuta?

 - "Eikä, siinä meni taas kallis ulkotakki!" 
- "Nyt sun lempipaita on hajalla! Miksi sä pureskelet nää hihat aina?"

... eivätkä listalla ole vain vaatteet vaan myös kynnet, sormet, kynät ja lelut, joskus varpaatkin. Pureskelu ja imeminen ovat läheisessä suhteessa turvallisuuden tunteeseen. Ja tämä turvallisuuden tunne juontaa vauva-aikaan. Pieni vauva saa tyydytettyä kolme perustarvettaan imiessään rintaa; läheisyyttä, ravintoa ja imemisen tarvetta. Rinnan hamuaminen ja imeminen suulla ovat kehityksellisiä refleksiliikemalleja, joiden tarkoitus on turvata vauvan ravinnon saanti. Kun kosketat pienen vauvan suupieltä kevyesti sormella, suupieli värähtää kosketuksen suuntaan. Tästä voit päätellä onko vauva mahdollisesti nälkäinen vai onko hänellä jokin muu hätä jos hän on itkuinen. 

Miksi lapsi imeskelee ja pureskelee vaatteiden kaulukset ja hihat?

Imemisrefleksi integroituu eli sulautuu pois normaalisti kuuden kuukauden ikäisenä. Tässä vaiheessa vauvan voi vieroittaa tutista suht sujuvasti. Puolen vuoden iän jälkeen tutin imeminen on ennemminkin tapa kuin perustarve. Joskus syystä tai toisesta liikemalli jää aktiiviseksi, jolloin imemisen aistimuksen tarve on suuri, ja siihen käy mukavasti kohteeksi paidanhiha tai kaulus. Imeminen ja pureskelu alkaa usein tilanteissa joissa lapsi tuntee stressiä, psyykkistä tai fyysistä turvattomuutta. 

Usein näillä lapsilla on käden hienomotoriikassa hankaluutta. Saksien ja muiden työvälineiden käsittely voi olla kömpelöä, lisäksi usein suu myötää käden liikkeitä saksia aukaistessa ja sulkiessa. Tarkassa työskentelyssä kieli saattaa tulla osin suusta ulos. Suun ja käsien alueen refleksit ovatkin yhteydessä toisiinsa. Suun alueen refleksit vaikuttavat lisäksi niin puheen kuin pureskelun ja nielemisen motoriikkaan ja niskalihakset voivat olla hyvin kireät. 

Testataanpa: Istu tuolilla. Anna käsien levätä sylissäsi ja laita silmät kiinni. Paina kieli kiinni etuhampaiden taakse. Liikuta kieltäsi kohti kitalakea. Työnnä kielellä kitalkea ja liikuta kieli takaisin etuhmpaiden taakse. Voit toistaa liikkeen muutamaan kertaan. Mitä tunnet käsissäsi? Tai vastaavasti, purista käsiäsi rytmikkäästi nyrkkiin, tunnetko jotain suun alueella?
Suu ja kädet ovat hermostollisesti yhteydessä toisiinsa, joten saatoit hyvinkin tuntea jotain.  Aikuisilla aktiiviset suun alueen refleksit ovat kuitenkin melko harvinaisia, lapsilla ne ovat yleisempiä.

Jos mietit onko lapsellasi suun alueen aktiivisia refleksejä, testaa näin: Lapsi on makuulla selällään. Sivele pikkusormella kevyesti nenän alapuolella olevaa harjannetta pitkin kohti huulta. Tee samoin sieraimen kohdalta ja sieraimen ulkonurkasta kohti suupieltä. Kokeile samoin myös suun toinen puoli; harjanne, sieraimen alta ja sieraimen ulkonurkasta kohti huulia. Piirrä alahuulen ja leuan kärjen väliin vaakasuuntainen viiva. Jos lapsen huulet värähtelevät, suupieli nykii, lapselle tulee tarve niellä, tarve nauraa tai hän alkaa puhua, se voi olla merkki aktiivisesta suun alueen refleksistä. 

Käden alueen refleksit, jotka näkyvät suun alueella voit testata näin: lapsi on selinmakuulla, olkavarret lattialla, käsivarsi suoraan ylös, ranne taivutettuna niin että kämmen on kohti kattoa. Sivele peukalollasi lapsen kämmentä muutaman kerran kevyesti, sitten kolme kertaa lujasti painaen. Jos lapsen suu aukeaa, lapsi nieleskelee (seuraa siis samalla kaulaa!), haukottelee tai alkaa jutella ja nauraa, kämmenen alueella on todennäköisesti on aktiivisena tarttumisrefleksi. 

Kämmen ja suun alueen refleksiliikemalleja pystyt helpottamaan itsekin, pääset lataamaan maksuttoman ohjeen klikkaamalla tästä.

Lisää sensomotoriikasta voit lukea Aktivaattorin pienestä sensomotoriikan oppaasta.  Pääset lataamaan oppaan maksutta klikkaamalla tästä.

Rytmiset liikkeet auttavat sulauttamaan refleksiliikemalleja

 Rytmiset liikkeet ovat olennainen osa sensomotorista valmennusta. Lisäksi ne ovat yksinkertaisia ja helppoja tehdä ja niillä joidenkin lasten kohdalla on ihan uskomaton vaikutus! Rytmiset liikkeet vaikuttavat erityisesti aivojen limbisen alueen kypsymiseen, samaan alueeseen jossa aktivoituvat mm. tunteet ja ennen kaikkea taistele-pakene-jäädy -reaktiot. 

Rytmiset liikkeet auttavat aivoja, kehoa ja aistijärjestelmää kypsymään jolloin hermoverkon ja kehon on helpompi vastustaa refleksiliikemallien aiheuttamia ylimääräisiä ärsykkeitä. Rytmiset liikkeet  rauhoittavat, usein lapset nauttivat niistä koska ne tuovat hoivaamisen ja yhteenkuulumisen tunteita. Ne rauhoittavat parasympaattista hermostoa koska niiden avulla Moro- ja pelkohalvausrefleksi alkavat integroitua. 

Rytmiset liikkeet valmistelevat lapsen - ja aikuisen - hermoverkon varsinaiseen refleksiliikemallien sulauttamiseen. Rytmisten liikkeiden vaikutukset tulevat näkyviin muutamien viikkojen aikana liikkeiden tekemisen aloituksesta. 

Jos lapsellasi on yliherkyyttä äänille, valoille, hajuille, mauille ja vaatteiden pukeminen hiha- ja lahjelukkoineen sekä tuntoaistimuksineen tuottaa haasteita, paljon vaikeuksia kaverisuhteissa, ahdistuneisuutta, vihaisuutta, aggressiivista käyttäytymistä tai suuri tarve kontrolloida kaikkea ilman syytä, hän erittäin todennäköisesti hyötyy rytmisistä liikkeistä. 

Sinun ja lapsesi kehityksen tueksi löydät täältä Aktivaattorin sensomotorisen minivalmennuksen. Minivalmennuksessa opit tekemään lapsesi kanssa seitsemän rytmisen liikkeen sensomotorista kehitystä tukevan "hytkyttelyjumpan", mikä auttaa teitä elämään tasapainoisempaa elämää. Koska kaikilla lapsilla aivojen ja hermoston kehitys on kesken, voit tehdä liikkeitä kaikkien lastesi kanssa, vaikka selkeitä merkkejä refleksiliikemalleista ei olisikaan. 

Pääset ostamaan valmennuksen Aktivaattorin verkkokurssikaupasta klikkaamalla tätä linkkiä.