maanantai 27. syyskuuta 2021

Lapsen yökastelu yli 5-vuotiaana

 Sensorisen integraation teorian kehittäjä Jane Ayres toteaa kirjassaan Aistimusten aallokossa että aistitiedon käsittelyn vaikeuksista kärsivät lapset melko usein kastelevat öisin vielä yli viisivuotiaina. Kastelu johtuu siitä että alaselän alueen hermoston kehitys on vielä kesken ja hermot eivät asianmukaisesti vie rakon täyttymisestä tietoa aivoille. Yökastelun lisäksi virtsaa voi karata päivisin ja saattaapa tuhrimistakin esiintyä.

Keinot yökastelun hoitamiseen ovat melko suppeat: terveydenhuollon kautta on mahdollista saada lainaksi hälytyspatja, joihin on yleensä pitkä jonot, sekä lääkitys. Hälytyspatjassa on on se huono puoli, että se toimii vasta kun vahinko on jo tapahtunut eikä lääkehoidosta välttämättä ole vastaavaa hyötyä, vahinkoja voi tapahtua siitä huolimatta.

Mikä avuksi yökasteluun? Mistä yökastelu voi johtua?

Sensomotoriikan yhteys yökasteluun

Sensomotoriikan näkökulmasta valtaosaa näistä lapsista yhdistää yksi asia. Kun lapsen alaselkää koskettaa, nähdään usein refleksiomainen pieni (tai suuri!) lihassupistus alaselän alueella, kosketuksen puolella. Tämän supistuksen aiheuttaa refleksiliikemalli nimeltä Spinal Galant, joka hidastaa hermoston kypsymistä alaselän ja lantion alueella. 

Mikä Spinal Galantin tarkoitus on?

Liikemallin tarkoitus on auttaa lasta syntymään synnytyskanavan läpi ja sen pitäisi sulautua pois n. 12 kk ikään mennessä. Refleksiliikemalli on tärkeä ryömimään ja kävelemään oppimisen kannalta, sen avulla lapsen on mahdollista oppia liikuttamaan lantiotaan eteen ja ylöspäin. Kun vastasyntynyttä koskettaa alaselkään lähelle selkärankajuostetta, nähdään lantion alueen fleksio eli koukistus. Jos molempiin selkäjuosteisiin kosketaan samanaikaisesti, se saa aikaan refleksin joka aiheuttaa virtsarakon tyhjentymisen, mikä todennäköisesti on syynä myös viittä ikävuotta vanhempien lasten yökasteluun. 

Aktiivinen Spinal Galant ei ole ihan harmiton matkakaveri muutenkaan, se on yhteydessä välikorvaan ja kuuloaistiin, ja sillä on vaikutusta kuullun muistamiseen, keskittymiseen ja tasapainoon. Samalla se vaikuttaa lantion alueen tuntoon ja monesti lapsilla, joille sopivien housujen - kireys, vyötärön korkeus, saumat, laput... - löytyminen ja pukeminen on vaikeaa, onkin kyseinen liikemalli aktiivinen. Usein heidän istumisensa tuolissa, jossa on selkänoja, on erityisen levotonta: Joka kerta kun lapsen alaselkä osuu tuolin selkänojaan, lapsi liikuttaa lantiotaan ja hilautuu tuolissaan kohti reunaa. Ja lapsi ei voi tälle mitään, koska kyseessä on refleksi.

Kinesiologi Moira Dempseyn mukaan ärtynyt tai tulehduksellinen paksusuoli ja Spinal Galant saattavat jopa olla yhteydessä toisiinsa. Spinal Galant, varsinkin ollessaan aktiivinen vain toisella puolella selkärankaa voi aiheuttaa toiminnallisen lannerangan skolioosin. 

Jos mietit voiko lapsen yökastelun takana olla tämä liikemalli, klikkaa alla olevaa linkkiä, saat ladattua ilmaiseksi testaus- ja jatko-ohjeet. 

saat ladattua Spinal Galantin testiohjeet tästä.

Tästä linkistä löydät Aktivaattorin Selätä yökastelu! -verkkovalmennuksen, jonka avulla lapsesi on mahdollista tulla yökuivaksi kolmessa kuukaudessa. 

Kiitos kun luit tekstin, toivottavasti siitä oli sinulle apua. 

Terveisin Sanna, sensomotorinen valmentajasi

torstai 23. syyskuuta 2021

Miten voit itse auttaa lasta, jolla on oppimisen vaikeuksia, keskittymisen, aistisäätelyn ja motoriikan haasteita?

 Usein lasten vanhemmat tai lasten kanssa työskentelevät tuntevat voimattomuutta lapsen haasteiden edessä. Yhtäkkiä lapsen ympärillä saattaa olla liuta oppilashuollon ja terveydenhuollon väkeä; erityisopettajaa, koulukuraattoria, koulupskologia, lääkäriä, toimintaterapeuttia, fysioterapeuttia, perhetyötä... On tutkimuksia, tulee kuvien käytön ohjaamista, strukturointia, vastaanottokäyntejä, arjen kartoitusta... jokaisella työntekijällä on paikkansa tässä ketjussa mutta...

Moni vanhempi miettii miettii silti: "Voinko auttaa itse lastani? Pystyisinkö tekemään vielä jotain, mikä auttaisi lastani ja samalla minua itseäni tässä tilanteessa?"

Useimmiten oppimisen vaikeuksista, itsesäätelyn haasteiden (eli toiminnanohjauksen, tunnesäätelyn, keskittyisen kohdentamisen ja ylläpitämisen), aistiyliherkkyyksien ja aistihakuisuuden sekä motorisen suunnittelun vaikeuksista kärsivillä on jotain yhteistä: Heidän hermostonsa on kypsymättömämpi kuin ikätovereilla. Hermoston kypsymistä hankaloittavat usein kehitykselliset liikemallit eli primitiivirefleksit. 
Primitiivireflekseksien läsnäoloa pystyy havainnoimaan - kun tietää mitä katsoo - jo ihan perus liikkumisen taitojen kautta. Löydät ilmaisen Aktivaattorin sensomotorisen alkuarvioinnin täältä niin opit tunnistamaan 8 sensomotoriikan punaista lippua, jotka pystyt havainnoimaan ohjatun jumppahetken tai liikuntatunnin aikana.

Miten hermoston kypsymiseen voi vaikuttaa?

Hermoston kypsymistä ja primitiivirefleksien sulautumista on mahdollista tukea sensomotorisella valmennuksella. Teet lapsen kanssa tietyssä järjestyksessä samankaltaisia liikkeitä, joita pienet lapset tekevät silloin, kun tietyn refleksiliikemallin on ollut aika sulautua tai hävitä. 

Osana valmennusprosessia toimivat ns. rytmiset liikesarjat. Rytmiset liikesarjat vaikuttavat rauhoittavasti keskushermostoon, sulauttavat samanaikaisesti useita refleksiliikemalleja sekä 

  • lisäävät tietoisuutta kehon eri osista    
  • kehittävät koordinaatiota
  • parantavat tietoisuutta kehon asennosta    
  • parantavat keskittymistä
  • kannustaa sitoutumiseen (bounding) ja luottamukseen

Eli kyllä, sinun on mahdollista vaikuttaa lapsesi hermoston kypsymiseen ja sinä pystyt auttamaan siinä lastasi. 

Miten tuet alisuoriutuvaa lastasi?

Tämän linkin takaa löydät sensomotorisessa valmennuksessa käytettävät kotiharjoitteet Aktivaattorin sensomotorisen minivalmennuksen muodossa. Opit kahdessa tunnissa lapsen kanssa tehtävät rytmiset liikesarjat (Itse kutsun tätä jumppaa kotoisasti hytkyttelyjumpaksi) ja autat lastasi saamaan koko potentiaalinsa käyttöönsä alisuoriutumisen sijaan!

Lisäksi yksittäisten refleksiliikemallien aktiivisena olemisen pystyy testaamaan yksinkertaisilla liikkeillä ja niitä pystyy sulauttamaan melko yksinkertaisin menetelmin lapsilta ja nuorilta aikuisilta. 6 yleisintä refleksiliikemallia oppimisen esteenä -verkkovalmennuksessa opit tunnistamaan, testaamaan ja arvioimaan sekä hoitamaan 6 refleksiliikemallia, jotka vaikuttavat oleellisesti lasten - ja aikuistenkin - valmiuksiin oppijana. Valmennukset ovat tarkoitettu sekä vanhemmille että lasten kanssa toimiville aikuisille ja eri alojen terapeuteille. 

Millaisia tuloksia sensomotorisella valmennuksella saadaan? 

  • Usein lapsista tulee rauhallisempia
  • Asioiden ja muutosten vastaustaminen vähenee
  • Ahdistuneisuus vähenee
  • Kavereiden kanssa toimiminen/leikkiminen alkaa sujua paremmin
  • Jatkuva tarve liikkua eli motorinen levottomuus vähenee
  • Aistien kautta kuormittuminen vähenee, jolloin raivokohtaukset (meltdowns) vähenevät tai eivät ole niin voimakkaita
  • Aistitiedon käsittelyn helpottuessa myös väistelevä tai aistihakuinen toiminta vähenee
  • Tasapaino paranee
  • Liikunta ja erilaiset motoriset taidot alkavat kiinnostaa koska motorinen ohjailu helpottuu (esim. uiminen, polkupyöräily, hiihtäminen, luistelu...)
  • Lasta alkaa kiinnostaa oppia uusia asioita
  • Oppiminen on helpompaa, mikä näkyy esim. parantuneena lukunopeutena, luetun ymmärtämisenä ja parempina tuloksina matematiikassa.


    Tutustu Aktivaattorin verkkovalmennuksiin tästä 

    Kiitos kun luit tämän tekstin, toivottavasti siitä oli sinulle hyötyä!






lauantai 4. syyskuuta 2021

Kuluvatko sukkasi puhki isovarpaan kohdalta?

Voidaanko puhua hetki varpaista?

Hajoavatko sukkkasi ja kenkäsi toistuvasti isovarpaan kohdalta?

Vaikka huolehtisit kynsien leikkaamisesta hyvin? Huomaatko joskus jännittyneenä isovarpaittesi nousevan ylös? Tai vastaavasti isovarpaasi taipuu alas? Sinulla todennäköisesti on aktiivisena Babinski-refleksi tai sen "vastinpari" FTG, jolloin isovarvas kääntyy alas. Kurkkaapa kenkiisi, kaivavatko varpaasi kuopat pohjallisiin tai onko isovarpaan kohdalle kengän kärkeen noussut patti? Ja jotta asia ei olisi niin yksinkertainen, jalan alueella vaikuttaa vielä Plantaari-refleksi, joka taasen saa varpaat kipristelemään kun päkiää tai kantapäätä kosketetaan sopivaan kohtaan. Babinski-refleksi ohjaa jalkaa oppimaan ojentumaan ja Plantaari-refleksi taasen kipristymään. Nämä jalan liikkeet tarvitaan kehityksen eri vaiheissa; ryömiessä, kävellessä, jalkoja ulos ja sisään kääntäessä. 

Nämä kolme refleksiliikemallia valmistelevat varpaat ja jalat niiden tärkeistä roolia eli pystyssä olemista varten. Ihmisen pisimmät hermoradat kulkevat juurikin aivoista varpaisiin asti. Isovarvas ja sen toiminta on ratkaisevan tärkeää kävelemiselle, juoksemiselle ja hyppäämiselle ja ennen kaikka TASAPAINOLLE. Esimerkiksi rappusten kiipeäminen vaati varpaiden juuri oikea-aikaisen ojentumisen. Kaikkiaan jalan alueen refleksit vaikuttavat tasapainon ylläpitämiseen ja kokonaismotoriikkaan. 

 Jalkojen alueen refleksit ovat yhteydessä myös kielen kehitykseen

Kun seuraat pientä vauvaa, näet kuinka hänen varpaansa liikkuvat kun hän lepertelee ja ääntelee selällään ollessaan. Jos jalkojen alueen refleksit eivät integroidu riittävän hyvin ryömimisvaiheessa, ne aiheuttavat kireyttä jalkojen alueella istumaan ja kävelemään opetellessa. Tästä johtuu että jotkut lapset nousevat helposti kävelemään varpaillaan. Ph. D. Carla Hannafordin Smart Moves -kirjan mukaan kielellisten vaikeuksien ja kireiden jalkojen välillä olisi yhteys toisiinsa. 

Yleisimpiä haasteita liittyen aktiivisiin jalan alueen reflekseihin:

  • lapsi ryömii vain lyhyen aikaa tai ei ollenkaan
  • vaikeuksia kävelemään oppimisessa
  • heikko tasapaino
  • nilkan heikkous ja nyrjähdykset
  • motorinen suunnittelu voi olla työlästä
  • kompastelu ja helposti kaatuminen
  • portaissa kompurointi
  • varpailla käveleminen
  • kenkien pukeminen on vaikeata kun varpaat kipristyvät
  • puheen kehityksen viivästymät
  • aikuisena alaselkäkivut kävellessä ja seistessä
  • jalat kutisevat herkästi
  • jäykät jalat
  • juokseminen on kömpelöä    
  • säärten alueen arkuus        
  • lattajalkaisuus
  • säärten alueen arkuus
  • hampaiden narskutus tai kirskutus öisin
  • kielen liikkuminen suussa ja ulostyöntyminen karkeamotorisen toiminnan yhteydessä (kielen liikkuminen suussa kirjoittamisen tai saksilla leikkaamisen yhteydessä liittyy käden alueen reflekseihin, käsittelen tätä aihetta toisessa kirjoituksessa)


Jalan alueen refleksit ovat hoidettavissa sinnikkäästi tehdyillä sensomotorisilla harjoitteilla. Ne vaativat usein monia toistoja ja liikemallit sulautuvat hitaasti johtuen hermojen pituudesta jalkojen ja aivojen välillä. Jalkojen alueen refleksien olemassa olemisen arviointi on melko yksinkertaista: 

1. Teippaa lattiaan n. 2,5 m. pitkä teippi tai jos lattiassasi on viiva, seuraa sitä. Pyydä toista henkilöä seuraamaan kun kävelet viivaa pitkin tai videoi kännykällä kävelyäsi.
2. Asetu viivan toiseen päähän ja nouse seisomaan jalkojen ulkosyrjälle, ikään kuin seisoisit rakennuksen kattoharjalla jalat harjan molemmin puolin.
3. Kävele viivaa pitkin eteenpäin ja sitten takaisin alkupisteeseen takaperin. Pidä katseesi esim. vastapäisessä seinässä. 
4. Jos jossain vaiheessa isovarpaasi nousevat pystyyn, Babinski on aktiivinen, jos isovarvas taipuu alas, tällöin FTG on aktiivinen. Molemmat liikemallit voivat myös olla aktiivisina yhtä aikaa.

Jalkapohjan Plantaari-refleksin saa houkuteltua esiin parhaiten siten, että toinen henkilö piirtää sormella päkiäsi alareunaan viivan jalan ulkosyrjältä isovarpaan kohdalle. Aluksi voi olla että varpaat kipristyvät kutittavan tuntemuksen vuoksi, tämän takia viivan vetämisen voi toistaa useamman kerran. Jos varpaat kipristyvät joka kerralla, liikemalli todennäköisesti on aktiivinen. Saman voi toistaa kantapäälle, viivaa vedetään jalan ulkosyrjältä keskelle kantapään alueen puolivälin korkeudella. Jos varpaat kipristyvät, liikemalli on aktiivinen kantapään osalta. 

Ylhäällä olevassa kuvassa oma Babinskini, joka näkyy esimerkiksi miettiessäni jotain vähän monimutkaisempaa tai kovin tunnepitoista. Huomaan myös että Babinskini aktivoituu jos näen toisella ihmisellä aktiivisen Babinskin. Peilisolut ovat ihmeellisiä! :D


Babinskin ja jalkapohjan plantaari-refleksin hoitamisen opit sensomotorisen valmennuksen perusteet-koulutuksessa. 

"Autismi ja ADHD voidaan parantaa sensomotorisella valmennuksella"

 "Sensomotorisella valmennuksella voidaan parantaa autismi ja ADHD!" Jos joku sensomotorinen valmentaja kertoo sinulle tällaista, ...