lauantai 19. maaliskuuta 2022

Aistitiedon käsittelyn "punaiset liput"

Mistä voi olla kyse kun lapsi tuntuu saavan raivokohtauksia kuin tyhjästä?

Räjähdykset (meltdowns), yliaktiivisuus, keskittymättömyys ja aistiherkkyydet kulkevat usein käsi kädessä. 

Tiesitkö että jopa joka kuudennella lapsella on huomattavia aistitiedon käsittelyn vaikeuksia?
Aistitiedon käsittelyn vaikeksia voi olla lapsella ilman muita diagnooseja mutta neuronkirjon lapsilla sekä lapset, jotka tuntevat itsensä usein ahdistuneiksi, aistitiedon käsittelyn vaikeudet ovat useammin läsnä. 

Lapsilla joilla on ADHD, aistiedon käsittelyn haasteita on 40 %:lla.
Lapsilla, joilla on autisminkirjon diagnoosi, aistitiedon käsittelyn haasteita on jopa 80 %:lla!

Vanhemmat, joiden lapset kamppailevat aistitiedon käsittelyn pulmien kanssa, törmäävät usein näihin ongelmiin: 

Lääkäreillä ja muilla lasten lasten kanssa työskentelevillä ammattilaisilla ei ole yhteistä käsitystä ja ymmärrystä aistitiedon käsittelyn vaikeuksista ja heillä on hyvin vähän tai ei mitään tietoa asiasta tai he ohittavat lapsen vaikeudet: "Kyllä se siitä kun lapsi kasvaa". Näin ei suinkaan tarvitse olla. 

Voi olla turhauttavaa yrittää löytää keinoja aistiedon haasteiden käsittelyyn tai tarjotut keinot ovat turhan yksinkertaisia tai eivät vastaa lapsen tarpeita. Esim. pelkkä painopeiton käyttäminen ei ratkaise nukkumaan rauhoittumisen haasteita. 

Lapset joilla on aistitiedon käsittelyn vaikeuksia, leimataan helposti hankaliksi lapsiksi, kuten tuhma, villi, liian herkkä, hankala, kömpelö, outo...

Kuinka voit auttaa lasta jolla on aistitiedon käsittelyn haasteita?

Ensimmäinen tärkeä askel on tunnistaa milloin lapsellasi on aistitiedon käsittelyn haasteista. On mahdollista oppia eri tilanteissa laittamaan "aistilasit" päähän ja tunnistaa milloin lapsella on aistitiedon käsittelyn kuormaa liiaksi asti. 

• Riippuminen ylösalaisin • Varpailla kävely, varvastaminen • Tietyn tyyppisten vaatteiden käyttäminen • Valittaa aterioiden tuoksuista • Paikallaan istumisen vaikeus • Vaikeuksia pitää huomio yllä koulussa • Kieltäytyy sormivärimaalauksesta • Kaatuileminen • Korvien peittäminen • Silmien peittäminen • Pyöriminen • Syö/suosii vain rapeita/happamia/ mausteisia/mauttomia ruokia• Törmäilee usein asioihin ja ihmisiin • Puhuu muiden ihmisten päälle • Turhautuu helposti • "Hullun vauhdikas" • Ylikuormittuu väkijoukoisssa • Nukahtamisen ja nukkumisen vaikeudet • Tunteenpurkaukset • Ei fyysisiä rajoja  muiden kanssa • Lelujen jakamisen vaikeus  • Vaikeus osallistua yhteiseen leikkiin


Kun alat tunnistaa nämä vaikeudet, ymmärrät samalla paremmin milloin lapsesi kamppailee aistitiedon käsittelyn haasteiden kanssa "punaiset liput pystyssä" ja pystyt auttamaan häntä. 

... ja tästä lisää seuraavassa postauksessa. 

Tunnistatko lapsessasi yllä mainittuja "punaisia lippuja"?
Olisi mukava kuulla kommenttisi!


Tilastotiedot lähteestä: https://sensoryhealth.org/basic/latest-research-findings


keskiviikko 16. maaliskuuta 2022

Sensomotorinen valmennus vaikuttaa valmiuksien tasolla


Miksi minusta tuli sensomotorinen valmentaja?

Työskenteli aiemmin useamman vuoden aikuisten kehitysvammaisten kanssa. Olin erään asiakkaan mukana arviointikäynnillä fysioterapeutin luona. Asiakkaani makasi plintillä ja fysioterapeutti käänteli hänen päätään puolelta toiselle. Kävi sitten niin että asiakkaani vasen käsi alkoi aina nousta kun hänen päätään käännettiin oikealle ja lopulta asiakkaan käsi osui fysioterapeuttia toiseen rintaan. Fysioterapeutti sanoi asiakkaalleni muutaman nuhtelevan sanan koskettamisesta. Minä taas näin tilanteen hyvinkin toisin, näin että asiakkaani käden liike oli tahaton, kuin refleksi. 

Tiesin kyllä että asiakkaallani oli vaikeuksia kehon keskilinjan ylittämisessä ja hänen oli vaikea tehdä joitain asioita, esimerkiksi hampaat hän aina pesi sen puolen kädellä, kumpaa puolta hän oli harjaamassa. Tajusin että hänen kätensä ojentuu aina katseen puolelle ja vastaavasti toinen käsi koukistuu, jolloin paidan napittamiset, vetoketjun vetämiset ja kengän solkien kiinnittämiset ovat hänelle työteliäitä. En vain tajunnut miksi niin tapahtuu. 

Aloitin lasten toimintaterapeuttina useampi vuosi sitten. Tunnistin saman pään liikkeen ja käsien käytön hankaluuden ilmiön useilla lapsilla joilla kehon keskilinjan ylitykset ovat haasteena. Usein pitkätkään toimintaterapiajaksot eivät poista kehon keskilinjan ylityksen haasteita vaikka terapiassa otetaankin ne huomioon ja harjoitellaan taitoja, joiden avulla sujuvoitetaan ylityksiä, jotta esim. pukeutuminen olisi helpompaa. 

Sensomotorinen valmennus vaikuttaa valmiuksien tasolla 

Kun törmäsin ilmoitukseen sensomotorisen valmentajan koulutuksesta, tajusin että nyt puhutaan niiden lasten haasteista, jotka palaavat minulle toistuvasti väliarvioihin toimintaterapiajaksoilta ja joiden vaikeudet jatkuvat pitkäkestoisesti kuntoutuksesta huolimatta. Koulutuksen käytyäni ja muutaman asiakkaan kanssa pidemmän jakson työskenneltyäni totesin että minulla on käytössäni huikea menetelmä, jonka avulla voi hoitaa sellaisia valmiustason haasteita, joita ei oikeastaan millään muulla menetelmällä pysty arvioimaan eikä hoitamaan niin lyhyessä ajassa ja kohtuullisilla käyntimäärillä kuin sensomotorisen valmennuksen keinoin voi!

Tätä osaamista haluan jakaa sinulle joka olet lapsen vanhempi tai toimit lasten kanssa työssäsi tai harrastuksessasi.

Liity tästä Sensorinkiin, saat Sensojoogakortit ja kuulet ensimmäisenä Aktivaattori valmennuspalvelun sensomotoriset kuulumiset!

Terveisin, sensomotorinen valmentajasi Sanna








"Autismi ja ADHD voidaan parantaa sensomotorisella valmennuksella"

 "Sensomotorisella valmennuksella voidaan parantaa autismi ja ADHD!" Jos joku sensomotorinen valmentaja kertoo sinulle tällaista, ...